Espoolaisella urheilukentällä jysähti kesäkuussa niin, ettei kuuluttajakaan tajunnut mitä on tapahtunut – ”Tämän paikan merkitystä voisi melkein sanoa valtavaksi” - HS-Espoo - Ilta-Sanomat

Espoolaisella urheilukentällä jysähti kesäkuussa niin, ettei kuuluttajakaan tajunnut mitä on tapahtunut – ”Tämän paikan merkitystä voisi melkein sanoa valtavaksi”

Leppävaaran stadion odottaa taas urheilijoita.

Julkaistu: 31.7. 12:52

Leppävaaran urheilupuisto on tärkeä kaupunkilaisille, mutta myös koko suomalaiselle yleisurheilulle.

Kesäkuussa suomalaisen yleisurheiluväen katseet kääntyivät Leppävaaraan. Viipurin Urheilijoita edustava pituushyppääjä Kristian Pulli ponnisti Suomen ennätyksen 827 jo kisan avauskierroksella. Rikki meni myös toinen Suomen ennätys, kun Esbo IF:n Tuukka Huuskola pinkoi harvemmin juostavalla 150 metrillä ajan 15,53.

Leppävaarasta on tullut paikka, jossa on nähty komeita tuloksia, mutta vielä viime vuosisadan alkupuolella siellä saatettiin vasta haaveilla monipuolisesta urheilupuistosta.

Vielä 1940–50-lukujen taitteessa Espoon yleisurheilun tilanne oli kenttien suhteen aika heikko, sanoo Seppo Martiskainen, joka on tunnettu yleisurheilua käsittelevistä tietokirjoistaan.

Urheilijat harjoittelivat milloin missäkin sen mukaan, mistä sattui löytymään sopiva kenttä. Vuosisadan puolivälissä Leppävaaraan rakennettiin nykyisen Läkkitorin alueelle ajan tavan mukaisesti talkoohengessä urheilukenttä.

Kenttä kävi kuitenkin nopeasti pieneksi. Rakennussuunnitelmia ajettiin aikoinaan hyvinkin ponnekkaasti. Kaupungin kehitys oli synnyttänyt tarpeen uudelle, monipuoliselle urheilupaikalle. Sellaisen se myös sai.

Leppävaaran yleisurheilukentän avajaiskisat järjestettiin kesäkuussa 1986. Nyt, 34 vuotta myöhemmin, Leppävaaran urheilupuisto on monipuolinen kokonaisuus, jonka vaikutus suomalaiseen yleisurheiluun on suuri.

”Voisi melkein sanoa valtavaksi”, Martiskainen sanoo.

Erityisen tärkeä yleisurheilustadion ja koko urheilupuisto on tietenkin espoolaisille. Martiskainen nostaa Espoon Tapiot esimerkiksi menestyvästä yleisurheiluseurasta. Toisinkin voisi olla, jos hyvää harjoittelupaikkaa ei löytyisi lähialueelta.

”Leppävaaran kenttä on ollut erinomaisen hyvä ratkaisu pääkaupunkiseudulle ja Suomen yleisurheilulle.”

Asiantuntijan mukaan urheilupuisto on lunastanut sille asetetut odotukset. Alueelta löytyy muun muassa kaksi tenniskenttää, skeittipuisto, ulkokuntosali, yleisurheilustadion ja paikat yli neljälletuhannelle katsojalle.

Tästä on kiittäminen aktiivisia kansalaisia ja Espoon kaupungin panostusta.

Leppävaaran stadionilla on Mondo-pinnoite. Elokuussa stadionilla kilpailee jälleen useita yleisurheilun kotimaisia kärkinimiä.

”Upea kokonaisuus”, summaa Espoon kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Jarmo Ikävalko.

Koko Leppävaaran kasvaessa kaupunkilaiset ovat aktiivisesti pyytäneet, jopa vaatineet urheilupuistonsa kehittämistä. Kaupunki on vastannut pyyntöihin.

”Olen itsekin tyytyväinen, että sen kehittämiseen on pystytty kohdentamaan resursseja.”

Urheilupuisto on jo nykyiselläänkin kovassa käytössä, ja kaupunki pyrkii pitämään sen avoinna kaikille, niin urheiluseurojen jäsenille kuin muillekin liikkujille.

Myös tulevaisuudensuunnitelmia on: suunnitteilla on uusi yleisurheiluhalli ja tekonurmikenttä, joka voidaan jäädyttää talvisin. Investointeja toteutetaan sekä kaupungin että yksityisten toimijoiden kustannuksella.

Kaupungin strategiassa urheilupuistoille määritellään omia painotuksiaan. Leppävaarassa panostetaan etenkin yleisurheiluun ja talviurheiluun. Seuraavaksi puistossa parannetaan tekolumetusjärjestelmää.

Panostukset eivät ole jääneet käyttäjiltä huomaamatta. Leppävaaran yleisurheilukenttä on juuri sopivan kokoinen, jotta katsomot saadaan hyvin täyteen, arvioi kokenut kuuluttaja Juha Kylänpää.

Kylänpää on todistanut kentällä useita hienoja hetkiä. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli vuoden 2005 parayleisurheilun EM-kisat, jotka järjestettiin heti yleisurheilun MM-kisojen perään.

Viisitoista vuotta sitten parayleisurheilu ei ollut Kylänpäälle vielä tuttua, mutta hän päätyi silti kuuluttamaan kisoihin, kylmiltään.

”Ja kaiken lisäksi englanniksi.”

Kisapaikan katsomot olivat täynnä, ja meteli oli kovaa. Myöhemmin Kylänpää kuuli itse presidentti Tarja Halosen olleen paikalla seuraamassa kisoja.

Kotiyleisön riemuksi mitaleita ropisi. Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti ja kuulantyönnössä ja keihäänheitossa kisaava Markku Niinimäki voittivat kumpikin peräti kaksi kultamitalia. Keihäänheittäjä Tiina Ala-Aho voitti kultaa, keihäänheittäjä Marjaana Väre pronssia.

Voiton hetket olivat hienoja kuuluttajallekin.

”Onhan se arvokisavoitto aina arvokisavoitto.”

Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti (keskellä) voitti 100 metrin mestaruuden parayleisurheilun EM-kilpailuissa Leppävaaran stadionilla vuonna 2005.

Mieleen ovat jääneet myös vuoden 2009 Kalevan kisojen pullistelevat katsomot ja keihäänheittäjä Teemu Wirkkalan voitto. Miesten keihäs sytyttää aina, Kylänpää toteaa.

Myös tämän vuoden kesäkuussa Leppävaarassa koettiin hienoja hetkiä. Pullin ennätysloikka tuli niin yllättäen, että kuuluttajallakin kesti hetken tajuta, mitä tapahtui. Kuuluttaja istui kopissa ja oli netin välityksellä toimivan tietojärjestelmän varassa.

”En oikein odottanut noin kovaa tulosta”, Kylänpää myöntää.

Kylänpäätä harmittaa, ettei hän huomannut ottaa Pullista kuvaa juuri ennen kisoja. Tulevaisuudessa hän aikoo varautua paremmin.

”Nyt pidän kyllä kameraa mukana ja otan kuvan kaikesta mahdollisesta.”

Kameralaukku kannattaa pian jo pakata, sillä Leppävaarassa katsotaan tiukasti tulevaisuuteen. Elokuun alussa stadionilla järjestetään yleisurheilun gp-kisat.

Urheilijat ovat ainakin jo valmiina, uskoo Seppo Martiskainen. Kilpailuja on odotettu, koska monia tapahtumia on aiemmin siirretty tai jouduttu perumaan koronaviruspandemian takia.

Kansainväliset kisat ovat vielä suuri kysymysmerkki muun muassa matkustusrajoitusten takia.

Kotimaisten urheilijoiden tilanne alkaa vähitellen helpottaa. Urheilukin palaa poikkeustilanteesta tuttuihin uomiinsa.

”Suomi nousee aina”, Martiskainen summaa.

”Ihminen on ikuinen selviytyjä.”

Lue lisää: Näin lentää Kristian Pulli

Oikaisu 31.7. klo 9.21: Jutun pääkuva vaihdettu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?