Baan Nasrallah saapui 15-vuotiaana Suomeen tuhansien irakilaisten tavoin 2015 ja aloitti heti tauottoman opiskelun – Sitten hän luki ylioppilaaksi kahdessa vuodessa - HS-Espoo - Ilta-Sanomat

Baan Nasrallah saapui 15-vuotiaana Suomeen tuhansien irakilaisten tavoin 2015 ja aloitti heti tauottoman opiskelun – Sitten hän luki ylioppilaaksi kahdessa vuodessa

Baan Nasrallah valmistui ylioppilaaksi Leppävaaran lukiosta.

Julkaistu: 30.5. 10:02

Viisi vuotta sitten Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, ja espoolainen Baan Nasrallah oli yksi heistä. Nasrallah opiskeli suomen kielen muutamassa vuodessa ja kirjoitti tänä keväänä ylioppilaaksi. Nyt hän haaveilee tutkijan urasta.

Espoolainen Baan Nasrallah on saanut tänä keväänä vihdoinkin pitää odotettua lomaa. Hänellä on takanaan tiivis vuosi ylioppilaskirjoitusten parissa kuten monilla muillakin kevään ylioppilailla.

Leppävaaran lukiosta nyt valmistuvan Nasrallahin lukiovuodet eivät ole olleet kuitenkaan tavallisimmasta päästä. Opintojen lisäksi niihin on mahtunut uuden kielen opiskelua ja muutto Espooseen, mutta myös pako Irakista Suomeen.

”Oikeastaan lomaa ei ole ollut pariin vuoteen”, Nasrallah toteaa.

Vuonna 2015 Nasrallahin perheen elämä muuttui radikaalisti. Monet vielä muistavat uutiskuvat tuolta ajalta. Varsinkin kesän 2015 aikana turvapaikanhakijoita saapui Turkin ja Kreikan kautta Eurooppaan ennätysmäärin muun muassa Syyrian sisällissodan sekä Irakin ja Afganistanin levottomuuksien takia.

Syksyllä myös Suomeen tuli turvapaikanhakijoita, joista suurin osa oli Irakista.

Heidän joukossaan olivat myös Baan Nasrallah siskonsa ja äitinsä kanssa. Nasrallah oli tuolloin 15-vuotias. Hän oli juuri ehtinyt käydä peruskoulun loppuun Irakissa, ennen kuin hän joutui perheensä turvallisuuden takia lähtemään pois kotimaastaan.

Ensiksi he pakenivat Egyptiin. He oleskelivat siellä noin puolen vuoden ajan, ja Nasrallah ehti muun muassa opiskella egyptiläisen tavan kirjoittaa arabiaa.

”Aloitin siellä lukion, mutta en ehtinyt saada todistusta. Turvapaikan hakeminen sieltä oli meille mahdotonta.”

Matka jatkui monien muiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tavoin ensiksi veneellä Kreikan saarille ja sitten sieltä halki Euroopan.

Pitkiltä kävelymatkoilta Nasrallahin mieleen on jäänyt erityisesti yksi muisto. Makedoniassa perheenjäsenet olivat vähällä kadottaa toisensa, kun he eksyivät väentungoksessa toisistaan.

”Äitini käveli hitaasti ja minä nopeasti. Koska siellä oli paljon ihmisiä, en yhtäkkiä tiennyt, missä siskoni ja äitini ovat. Olin yksin enkä tuntenut ympärilläni olevia ihmisiä.”

 ”Olin yksin enkä tuntenut ympärilläni olevia ihmisiä.”

Muutaman tunnin päästä he kuitenkin löysivät toisensa sattumalta, ja matka jatkui.

Lopulta he saapuivat Tornion kautta Suomeen hakemaan turvapaikkaa loppuvuodesta 2015. Nasrallah kertoo, että hän muistaa viiden vuoden takaisesta matkasta ennemminkin huojentuneen olon kuin sen, kuinka rankka matka oli.

”Kun tulin Suomeen, minulla oli tunne, että olemme turvassa perheeni kanssa. Ja koska pidän lukemisesta, halusin heti aloittaa opiskelut.”

Torniossa Nasrallah ei pystynyt vielä jatkamaan suoraan lukioon, vaan hänellä oli edessään muun muassa suomen kielen opiskelua. Myös turvapaikanhakuprosessi oli kesken ja asuinpaikkana vastaanottokeskus.

Nasrallah asui äitinsä ja siskonsa kanssa Torniossa yli vuoden, kunnes he muuttivat Espooseen.

Hän muutti sinne kesken lukuvuoden, ja aloitti heti keväällä Leppävaaran lukiossa maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitetun, lukioon valmistavan LUVA-koulutuksen.

”Seuraavana syksynä aloitin sitten varsinaisen lukion.”

Nyt 20-vuotiaan Baan Nasrallahin elämä on hyvin toisennäköistä ja opiskelujen täyteistä verrattuna parin vuoden takaiseen aikaan. Käytännössä Nasrallahin arki on viimeisen kahden vuoden aikana pyörinyt lukion, kodin, kirjaston ja kuntosalin ympärillä Leppävaarassa.

Kolmen vuoden lukion Nasrallah kertoo suorittaneensa periaatteessa kahdessa vuodessa. Hän laati tarkan aikataulun, ja siinä pysyäkseen hän suoritti kursseja itsenäisesti sekä verkkokursseja ja kesäkursseja.

Sellon ympäristö on tullut Baan Nasrallahille tutuksi, sillä hän on viettänyt kirjastossa paljon aikaa ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa.

Varsinkin Sellon kirjasto on tullut Nasrallahille tutuksi paikaksi. Hän vietti siellä lukuisia tunteja valmistautuessaan ylioppilaskirjoituksiin.

Syksyllä Nasrallah teki suomeksi ensimmäiset ylioppilaskokeet. Silloin vuorossa olivat biologia ja kemia.

Keväällä kirjoitukset jatkuivat pitkällä matematiikalla, fysiikalla, englannilla ja suomi toisena kielenä -kokeella.

Nasrallah koki kirjoituksissa hankalaksi sen, että hänelle vieraskielisenä yksikin sana saattoi olla esteenä sille, ettei hän pystynyt vastaamaan kysymykseen. Myös kunkin aineen omaa sanastoa pitää osata laajasti.

”Jos en yhtä sanaa ymmärrä kysymyksessä, niin sitten pitää valita joku toinen kysymys.”

Nasrallah on oppinut suomen kielen vauhdilla, mutta helppoa se ei ole ollut. Toissa keväänä kun hän aloitti Leppävaaran lukiossa, hän ei ymmärtänyt vielä juuri mitään, mitä tunneilla edes sanottiin.

”Kun aloitin biologian ja matematiikan, muistan, kuinka en ymmärtänyt kirjoista yhtään mitään. Rupesin kääntämään joka sanaa erikseen.”

Apuna ovat olleet Youtube-videot ja kärsivälliset opettajat, jotka ovat jaksaneet selittää, mitä mikäkin sana tarkoittaa. Kielen oppiminen on vaatinut myös runsaasti itsenäistä opiskelua.

Parhaiten Nasrallahin mukaan uuden kielen opiskelussa ovat häntä auttaneet kiinnostus opiskeltavaan aineeseen ja tieto siitä, että kielen opiskelusta on käytännön hyötyä.

”En pysty oppimaan kieliopin kautta. Sen sijaan kiinnostus kielen oppimiseen syntyy siitä, kun haluan tietää, mitä jokin sana tarkoittaa esimerkiksi biologiassa.”

Nasrallah on kokenut opiskelussa tärkeäksi sen, että opettajat jaksavat selittää opetettavan asian kunnolla.

Irakissa hänen mukaansa opettajilla ei ollut välttämättä tapana selittää juurikaan, miksi jokin asia on tietyllä tavalla, vaan asia piti opetella ulkoa.

”Iso ero on siinä, että täällä opettajat haluavat selittää enemmän ja heidän kanssaan pystyy ottamaan tukiopetusta”, hän sanoo.

”Olen aina pitänyt esimerkiksi fysiikasta, mutta ajattelin vielä lukion alussa, että olen siinä huono. Sitten oli yksi opettaja, joka selitti niin hyvin ja laajasti, että opin fysiikkaa. Nyt tykkään fysiikasta enemmän kuin muista aineista.”

Aiemmin Nasrallahin haaveena oli tulla lääkäriksi, mutta nyt hänen mielessään on tutkijan ura.

Baan Nasrallahia kiinnostavat biologia ja fysiikka.

Ensi vuonna hän aikoo pitää välivuoden. Syynä eivät ole pelkästään tiiviit opiskeluiden ja muutosten vuodet, vaan myös halu pohtia eri opiskeluvaihtoehtojen välillä. Luonnontieteissä suuntautumisvaihtoehtoja on monia. Toisaalta Nasrallahia kiinnostaa astronomia, toisaalta taas biotekniikka.

”Siksi halusin valmistua nyt, että minulla on aikaa etsiä, mitä aion opiskella ja missä yliopistossa.”

Lisäksi hän haluaa kehittää lisää kielitaitoaan, kuten englannin osaamistaan, jotta hän voisi joku päivä opiskella myös ulkomailla.

Lauantaina on kevään virallinen valmistujaispäivä, mutta yhteisiä lakkiaisia tuoreet ylioppilaat pääsevät viettämään näillä näkymin vasta elokuussa.

Koronaviruspandemialla ei ole ollut kuitenkaan vaikutusta Baan Nasrallahin valmistujaissuunnitelmiin. Hän myöntää, ettei ole kovin juhlaihminen. Varsinaisia ylioppilasjuhlia hän ei ole siksi edes ajatellut viettävänsä.

Nasrallah kertoo hymyillen, että hänelle tärkeintä on saada todistus lukiouurastuksestaan.

”Se todistus riittää, ja muuten kaikki on ihan hyvin.”

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?