Länsiväylän keskelle on harkittu monimutkaista ramppia Espoossa: Näin toimisi autoteiden ”tippaleipä” - HS-Espoo - Ilta-Sanomat

Länsiväylän keskelle on harkittu monimutkaista ramppia Espoossa: Näin toimisi autoteiden ”tippaleipä”

Kauppakeskus Ison Omenan kohdalla Matinkylässä on rampit vain lännen eli Kirkkonummen suuntaan. Idän eli Helsingin suunnasta tultaessa täytyy ajaa joko Olarin tai Matinkylän kautta.

Julkaistu: 18.5. 10:51

Matinkylän keskuksesta Helsingin suuntaan ei ole liittymää Länsiväylälle. Espoolla ja Väylävirastolla on suunnitelma liittymän rakentamiseksi, mutta sen rahoitus on iso kysymysmerkki.

Jos on ajanut autolla Helsingin suunnasta kauppakeskus Isoon Omenaan, reitti on tuttu: Länsiväylältä ylös Kehä II:n liittymässä, siitä Olarin eteläpuolelle Kuitinmäentielle ja lopuksi Länsiväylän yli Piispansiltaa pitkin. Toinen vaihtoehto on kurvailla Matinkylän läpi, esimerkiksi Matinkartanontien ja Matinkadun kautta.

Lännestä, Kirkkonummen suunnasta tultaessa reitti on suoraviivaisempi: sen kun kaasuttelee Länsiväylältä ramppia pitkin ylös.

Ero johtuu siitä, että Ison Omenan kohdalla Piispansillansolmun liittymässä on rampit vain Kirkkonummen suuntaan. Helsingin suunnan rampit puuttuvat.

Alun perin Espoo toivoi Piispansillansolmuun ramppeja myös Helsingin suuntaan. Kauppakeskus Ison Omenan avajaisten yhteydessä vuonna 2001 Helsingin Sanomissa kerrottiin, kuinka ”Espoo on vastikään tehnyt aloitteen Uudenmaan tiepiirille, että itäsuunnan ramppien suunnittelu aloitetaan”.

Ramppien maksajasta oli erimielisyyttä: Espoo toivoi valtion osallistuvan kustannuksiin. Valtio taas katsoi, että rampit hyödyttäisivät ensisijaisesti Espoota eikä ollut kovin innokas lähtemään hankkeeseen maksajaksi.

Kustannuksia merkittävämmäksi tekijäksi nousi kuitenkin vuotta aikaisemmin avatun Kehä II:n ja Länsiväylän liittymän läheisyys. Kehä II:n ja Länsiväylän liittymä on nimeltään Matinsolmu.

Matinsolmulla ja Ison Omenan kohdalla sijaitsevalla Piispansillansolmulla on välimatkaa vain alle kilometri. Näin lähelle toisiaan ei moottoritieliittymiä ole yleensä tapana sijoittaa turvallisuussyistä.

”Kyseessä on valtion tie ja valtiolla on omat kriteeristönsä siihen, kuinka lähellä liittymiä saa olla. Valtion tehtävä on olla kiinnostunut kaikkien tienkäyttäjien kulusta ja tien turvallisuudesta sekä sujuvuudesta. Jos tulee liian paljon liittymiä, niin sujuvuus tiellä heidän näkökulmastaan heikkenee”, sanoo Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska.

Matinsolmun liittymä sijaitsee alle kilometrin päässä Piispansillansolmusta. Turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden takia moottoritielle ei haluta rakentaa kahta liittymää niin lähekkäin.

Kokonaan ajatusta Piispansillansolmun itärampeista ei kuitenkaan kuopattu. Loppuvuodesta 2013 silloinen Liikennevirasto, nykyinen Väylävirasto, hyväksyi tiesuunnitelman, jossa oli Piispansillan kohdalla sekä joukkoliikennekaistat busseille että idän suuntaiset rampit kaikelle liikenteelle.

Lisäksi suunnitelmasta löytyivät muun muassa Piispansillansolmun ja Matinsolmun välille rakennettavat kävely- ja pyörätiet sekä Matinsolmun eteläpään liittymän liikennevalojen korvaaminen kiertoliittymällä.

Itäramppeja lukuun ottamatta kaikki edellä mainituista on toteutettu: Matinsolmun ja Piispansillansolmun välille valmistuivat joukkoliikennekaistat, kävely- ja pyöräyhteyksiä parannettiin ja Matinsolmuun rakennettiin kiertoliittymä.

Piispansillansolmun itärampit kuitenkin antavat edelleen odotuttaa itseään.

Kyse ei ole mistään ihan pienistä rampeista. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa Piispansillansolmulta lähtevä pitkä ramppi, joka pyyhkäisee Matinsolmun yli suoraan Kehä II:lle.

”Se olisi melkoinen tippaleipä se uusi liittymä”, Tanska sanoo.

Liikennesuunnittelijat eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka hyödylliset tai tarpeelliset Piispansillansolmun itärampit olisivat.

”Piispansilta Länsiväylän ylitse on kohtalaisen kuormitettu jo nyt, ja jos siihen vielä ohjattaisiin moottoritieltä suoraan autoja, niin osa liikennesuunnittelijoista arvelee, ettei siitä tulisi kovin hyvä”, Tanska sanoo.

Itärampit myös heikentäisivät kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita Piispansillalla.

Nyt Espoo esimerkiksi perustelee pientaloalueen täydennysrakentamista Olarissa sillä, että alue on helposti saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueelta on reilun kilometrin kävelymatka Isoon Omenaan. Suorin kävely- ja pyöräreitti kulkee Piispansillan yli.

Lue lisää: Pientaloalueella kuohuu Espoossa: Kaupungin tiivistys­suunnitelmat ovat tuomassa kerrostaloja omakotiasujien syliin

”Kyllähän se heikentäisi kevyen liikenteen sujuvuutta. Nyt Piispansillan itäpuolella ei ole liikennevaloja. Jos siihen tehtäisiin rampit, siinä täytyisi olla liikennevalo-ohjaus niiden ylitse. Siinä mielessä se ei kevyen liikenteen oloja millään muotoa parantaisi.”

Piispansillansolmu idästä päin kuvattuna.

Piispansillansolmun itäramppien kustannusarvio on noin 20–30 miljoonaa euroa eikä siihen ole toistaiseksi varattu määrärahoja.

Itäramppeihin liittyen ei ole käynnissä neuvotteluja Espoon ja valtion välillä eikä näin ollen ole olemassa myöskään mitään arvioita siitä, miten rakennuskustannukset mahdollisesti jakautuisivat.

”Kokisin, että koska siinä parannettaisiin kahden valtion väylän liittymää, niin kyllähän se nyt oikein olisi, että valtio siihen osallistuisi. Mutta ainahan nämä eivät mene oikein nämä jaot”, Tanska sanoo.

Espoon pääväylät ovat pääosin valtion omistamia moottoriteitä. Tämä aiheuttaa välillä yhteentörmäyksiä, kun Espoossa teitä tarkastellaan paikallisesta ja valtion tasolla taas valtakunnallisesta näkökulmasta.

Esimerkiksi Turunväylälle rakennetulla Turvesolmun liittymällä on rampit vain idän suuntaan. Espoo olisi halunnut rampit myös länteen, mutta Uudenmaan ely-keskus torppasi hankkeen.

”Kyllähän se, että tiet ovat valtion, tietysti asettaa tiettyjä reunaehtoja. Jos asia olisi kaupungin käsissä, niin silloin varmasti olisi enemmän mahdollisuuksia miettiä teiden statusta. Onko tie vain tienkäyttäjiä varten vai myös maankäyttöä varten, se on kysymys, joka aina silloin tällöin tulee vastaan.”

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?