Tuhansia kiinalaisia tuli sata vuotta sitten kaatamaan metsää Helsingin seudulle – se oli virhe, joka johti ryöstöihin ja murhiin - HS-Espoo - Ilta-Sanomat

Tuhansia kiinalaisia tuli sata vuotta sitten kaatamaan metsää Helsingin seudulle – se oli virhe, joka johti ryöstöihin ja murhiin

Kiinalaisia siirtotyöläisiä venäläisten vartijoiden kanssa Luukissa.

Kiinalaisia siirtotyöläisiä venäläisten vartijoiden kanssa Luukissa.

Julkaistu: 14.1. 8:08

Lähes kolmetuhatta kiinalaista tuotiin metsätöihin syksyllä 1916. Siirtotyöläisten tuominen osoittautui lopulta virheeksi, joka johti ryöstöihin, levottomuuksiin ja murhiin.

Syksyllä 1916 puita kaatui tuon tuosta Helsingin seudun metsissä. Niitä kaatamassa ei ollut muutama suomalainen, vaan toistatuhatta pääosin kiinalaista työmiestä.

Yhdessä hetkessä ja vain hetken ajaksi suuri joukko siirtotyöläisiä oli tuotu metsähakkuutöihin Espoon ja Vantaan eli silloisen Helsingin maalaiskunnan sekä Sipoon alueelle.

Käynnissä oleva projekti ei ollut aivan pieni, vaan metsää kaadettiin Helsingin ympärille tarkoitetun laajan maa- ja merilinnoituksen rakentamisen takia.

Paria vuotta aiemmin Euroopassa oli alkanut ensimmäinen maailmansota. Samaan aikaan Venäjän keisari Nikolai II oli käynnistänyt Suomenlahdella suuren linnoitushankkeen suojatakseen erityisesti Pietaria mahdolliselta Saksan hyökkäykseltä. Siihen liittyivät myös Helsingin linnoitustyöt.

Mutta miksi metsähakkuisiin piti tuoda työmiehiä jopa Kiinasta saakka?

Koska se tuli halvemmaksi ja suomalaisista työmiehistä oli pulaa, kertoo sipoolainen Martin Andersson. Hän on yksi kiinalaisten siirtotyöläisten vaiheista kirjoittanut paikallishistorian tutkija.

”Kun suomalaiset kävivät kalliiksi, venäläiset hakivat tänne halvempaa, voisi sanoa jopa orjatyövoimaa.”

Anderssonin mukaan suomalaisia saatiin aluksi riittävästi, mutta vuoden 1915 alusta jouduttiin turvautumaan silloisiin sotalakeihin ja työväkeä ruvettiin pakkovärväämään.

Ensimmäiset 2 100 siirtotyöläistä saapuivat Helsingin seudulle elokuussa 1916. Pääosin heidän kerrotaan olleen Mantšurian alueelta olevia kiinalaisia, mutta heidän lisäksi työntekijöitä tuli jonkin verran myös Venäjään kuuluvilta alueilta, kuten Amurin alueelta. Espoon kaupunginmuseon samalta ajalta olevan kuvan siirtotyöläisten on mainittu olevan puolestaan kirgiisejä.

Pohjois-Espoossa Snettansin kylällä metsätöissä olleita kirgiisejä. Kuva vuodelta 1916.

Pohjois-Espoossa Snettansin kylällä metsätöissä olleita kirgiisejä. Kuva vuodelta 1916.

Venäläiset käyttivät näiltä alueilta olevia siirtotyöläisiä metsä- ja ratatöissä myös Pietarin sotilaspiirin alueella, mikä saattoi vaikuttaa siihen, että siirtotyöläisiä tuotiin myös Suomeen.

Metsähakkuita tehtiin esimerkiksi nykyisen Vantaan alueella Tikkurilassa, Hiekkaharjussa ja Korsossa, Pohjois-Espoossa puolestaan Röylässä ja Snettansissa ja Sipoossa Söderkullassa. Siirtotyöläiset asuivat vaatimattomissa asuinparakeissa, joita rakennettiin esimerkiksi Espoon Gumböleen.

Helsingin ympäryskunnissa yhtäkkinen muutos väestössä oli merkittävä. Esimerkiksi 1910-luvulla Espoossa oli asukkaita noin 8 000. Se tarkoitti, että syksyllä 1916 yli kymmenen prosenttia alueen asukkaista oli kiinalaisia ja muita venäläisten tuomia siirtotyöläisiä.

”Tämä oli hyvin poikkeuksellista aikaa ja olihan siinä suomalaisillakin ihmettelemistä, kun ei kiinalaisia samassa määrin ollut täällä aiemmin ollut”, Andersson toteaa.

Anderssonin mukaan siirtotyöläisiin suhtauduttiin aluksi myötämielisesti, mutta varsinkin Sipoossa levottomuudet kärjistyivät.

Siirtotyöläisiä asuinparakin edessä Espoossa.

Siirtotyöläisiä asuinparakin edessä Espoossa.

Kiinalaisten siirtotyöläisten kausi jäi Suomessa melko lyhyeksi. Ensimmäiset 900 siirtotyöläistä saivat lähtöpassit jo saman vuoden marraskuussa. Syynä oli muun muassa se, että Sipoossa ja Espoossa kiinalaisten kerrottiin syyllistyneen toistuvasti rikoksiin, kuten varkauksiin, pahoinpitelyihin ja jopa murhiin.

Marraskuussa 1916 Sipoossa tapahtui kolmoismurha, jossa uhreina olivat samaan perheeseen kuuluneet isoäiti, äiti ja poika. Heidät löydettiin poltetusta mökistä, ja teosta epäilty kiinalainen sai kuolemantuomion.

Myös Espoon Matinkylässä ja Leppävaarassa siirtotyöläisiä epäiltiin yhden suomalaisen työmiehen ja yhden venäläisen työnjohtajan surmista.

Anderssonin mukaan osin rikoksia saattoi selittää se, että siirtotyöläisten elinolosuhteet olivat kehnot ja palkka huono. Toisaalta osan arveltiin olevan jo alun perin olleen ryöstöillä ja junarosvouksilla eläviä irtolaisia.

Kiinalaisia työmiehiä ja heidän vartijoitaan Nissbackan kartanolla.

Kiinalaisia työmiehiä ja heidän vartijoitaan Nissbackan kartanolla.

Lopulta viranomaiset päättivät, että siirtotyöläiset lähetetään pois. Tammikuussa 1917 noin 2 300 kiinalaista oli jo lähtenyt Suomesta, eikä metsähakkuita muutenkaan olisi kauan enää kestänyt.

Helsingin seudun linnoitustyöt keskeytyivät vuonna 1917 Venäjän vallankumoukseen sekä sen jälkeen olleeseen Suomen itsenäistymiseen ja sisällissotaan. Syksyyn 1917 mennessä suurin osa kiinalaisista oli poistunut Suomesta, mutta muutamien harvojen uskotaan myös jääneen tänne.

Espoossa tarinaan kiinalaisista siirtotyöläisistä saattaa törmätä melko yllättävässä yhteydessä, kuten Espoon keskuksessa kävellessä.

Alueesta olevassa Espoon kaupungin kotikaupunkipolut -kartassa mainitaan myös kiinalaisten rakentama Espoon metsärata, joka kulki aivan Espoon tuomiokirkon hautausmaan reunaa pitkin. Sen kerrotaan olleen kapearaiteinen ja todennäköisesti hyvin nopeasti rakennettu rautatie, joka oli tarkoitettu puutavaran kuljetukseen Pohjois-Espoon ja Espoon vanhan rautatieaseman välillä.

Kartan yhteydessä kerrotaan, että raide oli kuitenkin huonokuntoinen, eikä se kestänyt veturia ja raskaasti lastattuja vaunuja, vaan ne jouduttiin korvaamaan hevosten vetämillä vaunuilla.

Suurimmalta osin rata purettiin ensimmäinen maailmansodan päättymisen aikoihin.

Espoon kaupungin mukaan rataan kuuluneen ja Espoonjoen ylittäneen puisen rautatiesillan jäännökset olivat nähtävissä vielä 1980-luvulla. Nykyisin alueella ei ole enää mitään merkkejä kiinalaisten rakentamasta radasta.

Haastattelun lisäksi jutussa on käytetty lähteitä: Harry Halén: Kiinalaiset linnoitustyöläiset vuosina 1916–17. Teoksesta: Venäläissurmat Suomessa 1914–22, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2004. Martin Andersson: Gula Faran, Keltainen vaara (2016). Museovirasto: Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (2009). Seija Lohikoski: Kapearaiteinen hevosrautatie ja ryssänhakkuut Espoossa 1915−1917 (1996).

Helsingin seudulle saapui noin 2100–2900 siirtotyöläistä syksyllä 1916. Pääosin heidän kerrotaan olleen kiinalaisia.

Siirtotyöläisten tehtävänä oli kaataa metsää Helsingin maa- ja merilinnoitustöiden yhteydessä.

Metsähakkuutöitä tehtiin Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Sipoon alueella.

Siirtotyöläisistä noin 1200 oli Espoossa, 1000 Vantaalla ja 800 Sipoossa.

Helsingin maa- ja merilinnoitusta rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikaan vuosina 1914–1917. Työt keskeytyivät Venäjän vallankumoukseen vuonna 1917.

Maalinnoituksesta on yhä jälkiä Espoon, Vantaan ja Helsingin alueella.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta