Tekoälytutkija tonki dataa: Kartoitti samalla Espoon hirvikolarit ja Kauniaisten liikenteen vaaranpaikat - HS-Espoo - Ilta-Sanomat

Tekoälytutkija tonki dataa: Kartoitti samalla Espoon hirvikolarit ja Kauniaisten liikenteen vaaranpaikat

Tommi Salmi (vas.) ja Ilkka Forsell visualisoivat liikenneonnettomuusdataa Espoon ja Kauniaisten alueilla.

Julkaistu: 10.12.2019 13:33

Suuri määrä julkista tietoa odottaa, että joku tekisi sille jotain. Liikenneonnettomuuksistakin saa kaivettua esille uusia asioita eri ohjelmistoilla.

Minä viikonpäivänä tapahtuu eniten liikenneonnettomuuksia? Missä hirvikolarit ovat yleisiä? Entä ketkä kuuluvat onnettomuuksien riskiryhmään? Kaikki tämä tieto löytyy Väyläviraston kokoamista liikenneonnettomuustilastoista, jotka ovat jokaisen avoimesti saatavilla. Viimeisen parin vuoden aikana poliisin tietoon tulleet onnettomuudet näkyvät esimerkiksi Onnettomuudet kartalla -palvelun kartassa.

Sillä on kuitenkin merkitystä, kuinka dataa on havainnollistettu ja kuinka helposti löytää etsimänsä tiedon.

”Dataa on valtavasti eri järjestelmissä, ja sitä kerätään koko ajan enemmän ja enemmän. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan tee sillä mitään, jos se on raakadatoina tiedostoissa”, toteaa analytiikka- ja teköäly-yksikön johtaja Tommi Salmi IT-konsultointiin ja -palveluihin keskittyvästä Enfosta.

Paljon julkisesti saatavilla olevaa dataa odottaa sitä, että joku tekisi sille jotain. Esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen ylläpitämältä avoindata.fi-sivustolta löytyy runsaasti raakadataa, jota kuka tahansa voi käyttää esimerkiksi erilaisiin visualisointeihin ja ohjelmiin.

Sieltä myös Salmi poimi käyttöön liikenneonnettomuustilastoja vuosilta 2014–2017, sillä tarkoituksena oli rakentaa yhtiölle demo, joka havainnollistaa sen käytössä olevan IBM:n analytiikkasovelluksen ominaisuuksia heidän omille asiakkailleen.

Demo ei ole julkisesti saatavilla, mutta Salmi julkaisi sen sisällöstä muutamia kuvakaappauksia Puskaradio Grani -ryhmässä Facebookissa, koska arveli analytiikkasovelluksella pyöriteltyjen tietojen kiinnostavan ryhmässä. Kuvissa näkyi Kauniaisten keskusta-alueella tapahtuneiden kevyen liikenteen onnettomuuksien paikat. Niitä on kahdeksan neljältä vuodelta.

Pian ryhmässä syntyikin keskustelua, sillä Kauniaisissa keskustan läpi menevää Tunnelitien kevyen liikenteen väylää on pidetty liian kapeana ja epäjohdonmukaisen. Sitä on suunniteltu muutettavan vasta sitten, kun uutta rautatiesiltaa rakennetaan osana kaupunkiratahanketta.

”En halunnut ottaa kantaa liikennekeskusteluun, mutta halusin näyttää, miltä fakta näyttää.”

Onnettomuuksien määrässä Kauniainen ei kuitenkaan paljon eroa muista keskuksista, kuten esimerkiksi Espoon puolella Leppävaarasta tai Matinkylästä. Salmi on käynyt läpi kollegansa kanssa Kauniaisten lisäksi myös Espoon onnettomuustilastoja neljältä vuodelta.

He eivät ole havainneet niissä juurikaan mitään sellaista, jota ei olisi kerrottu esimerkiksi samaan tilastoon pohjautuvassa Destian vuosittaisessa raportissa Espoon liikenneonnettomuuksista.

Se, mihin Salmen mukaan ohjelmisto taipui kuitenkin paremmin kuin paperinen raportti, oli erityisesti tulosten vaivaton vertailu. Muutamalla klikkauksella samasta aineistosta saa esiin eri tietoja, kuten millainen oli sää tai ketkä onnettomuuksissa ovat olleet osallisina.

Karttanäkymässä näkee myös, että Espoossa hirvionnettomuudet ovat keskittyneet Mankkiin ja Kehä III:n alueelle. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa puolestaan Tuomarilan seutu pomppaa esille, sillä Tuomarilantiellä on tapahtunut neljä kevyen liikenteen onnettomuutta näinä vuosina.

Myös onnettomuuksien ajankohtiin liittyviä tietoja pystyy vertailemaan eri kuukausien välillä. Tätä mahdollisuutta ei ole esimerkiksi Onnettomuudet kartalla -palvelun interaktiivisessa kartassa.

Espoossa ja Kauniaisissa tapahtuu perjantaisin määrällisesti eniten onnettomuuksia, vähiten sunnuntaisin. Perjantai-iltapäivässä onnettomuuspiikki on erityisesti tammi-, syys- ja marraskuussa, kun taas perjantai-illassa maalis-, loka- ja joulukuussa.

Lauantaiaamuyössä maaliskuun ja toukokuun aamut korostuvat onnettomuuksissa.

Avoimen datan entistä parempi käyttö on ollut viime aikoina muutenkin esillä, sillä tänä syksynä tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun pääkaupunkiseudun kaupungit päättivät perustaa yhdessä oman avoimen datan palvelun, Helsinki region infoshare.

Avoindata.fi-sivun ohella toimivan HRI-palvelun projektipäällikön Tanja Lahden mukaan datan jakamisesta on tullut tänä aikana vakiintunut osa pääkaupunkiseudun kaupunkien palvelutoimintaa. Avoimen datan ideana on esimerkiksi edistää avoimuutta ja kansalaiskeskustelua, mutta sen hyödyntämisessä on vielä kehittämistä.

Nyt Lahden mukaan on aika edetä julkisen datan avaamisessa siihen, että julkista tietoa myös hyödynnetään erilaisissa palveluissa entistä paremmin.

”Datan löydettävyyden kehittäminen, datan laatuun ja yhteentoimivuuteen panostaminen sekä datan hyötyjen realisointi ovat niitä asioita, joita tulisi lisätä. Ne edellyttävät toimintatapojen kehittämistä, viestintää ja laajaa yhteistyötä.”

Lahden mukaan tähän mennessä avoimia raakadata-aineistoja ovat hyödyntäneet etenkin monet yritykset, mutta myös tutkijat, toimittajat ja kaupungit itse. Yritysten kohdalla niiden omat intressit voivat kuitenkin rajoittaa tiedon jakamista, kuten kävi Enfonkin tekemän demon kohdalla.

Siksi valtiolla ja kunnilla on tärkeä rooli siinä, että ne tuovat yhä enemmän tietoa kansalaisten saataville sellaisessa muodossa, että sitä on vaivatonta käydä läpi.

”Esimerkiksi Helsingin tavoitteena on olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Siinä keskiössä on tieto.”

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?