Haukilahden rauniot muuttuivat sotalinnoitteista nuorison juhlapaikaksi – Nyt kaupunki pyrkii tekemään alueesta taas viihtyisän - HS-Espoo - Ilta-Sanomat

Haukilahden rauniot muuttuivat sotalinnoitteista nuorison juhlapaikaksi – Nyt kaupunki pyrkii tekemään alueesta taas viihtyisän

Haukilahden rauniot ovat päässeet huonoon kuntoon.

Haukilahden rauniot ovat päässeet huonoon kuntoon.

Julkaistu: 17.11. 13:38

Kaupungin kyselyyn vastasi yli kaksisataa espoolaista.

Pitkäkallion laella ovat vuosikymmeniä rapistuneet, Haukilahden raunioina tunnetut rakennelmat.

Rakennelmat ovat nököttäneet Pitkäkallion laella jo vuosikymmeniä. Haukilahden raunioina tunnettu alue on etenkin nuorison suosiossa.

Kesällä kaupunki järjesti kyselyn, jota oli ehditty jo odottaa: Mitä kaupunkilaiset tahtoisivat Haukilahden raunioiden tilalle?

Vastauksia tuli reilusti yli kaksisataa.

”Saatiin kyllä tosi hyvät lähtökohdat tälle suunnittelulle”, sanoo suunnitteluinsinööri Ville Sorvali.

Vastaajat toivoivat, että raunioiden alueesta tehtäisiin siistimpi, viihtyisämpi ja vähemmän syrjäisää takapihaa muistuttava. Myös reittien valaisua ja saavutettavuuden parannusta toivottiin paljon. Sorvalin mukaan kyselystä nousi selkeästi esille kaupunkilaisten toivomus saada Pitkäkallion alueelle ”jotain pientä tekemistä”, kuten liikunta- tai leikkivälineitä.

”Ensisijainen tavoite on, että kunnostetaan tai poistetaan rauniorakenteita niin, että paikka on turvallinen.”

Rauniot ovat nimensä veroisia, sillä paikka on vuosikymmenten aikana muuttunut sotkuiseksi ja rähjäiseksi. 1970-luvun alussa paikalla toimi seikkailupuisto Casablanca, mutta puiston sulkeuduttua kallio jäi oman onnensa nojaan.

”Se on unohtunut sitten tuonne”, Sorvali sanoo.

Kaupunki toivoo lisääntyvän viihtyisyyden rauhoittavan raunioiden aluetta. Kallio on nuorison suosima juhlapaikka ja juhlinnasta syntyvä meteli häiritsee lähialueen asukkaita. Lisäksi juhlijoilla on ikävä tapa jättää jälkeensä roskia ja lasinsiruja.

Haukilahden rauniot saivat alkunsa ehkä jo ensimmäisen maailmansodan linnoitteena. Niiden historiaa on kirjattu tarkemmin toisen maailmansodan aikana. Kaupungin tietojen mukaan lokakuussa 1939 kalliolle asennettiin Strömberg-hakuvalonheitin voimakoneineen ja Goertz-kuulosuunnin.

Laitteiden ympärille kasattiin hiekalla täytettyjä tynnyreitä, jotka toimivat sirpalesuojina. Asemasta vastasi tuolloin 51. valonheitinpatteri ja sen läntisin jaos H7. Neljä vuotta myöhemmin kalliolla toimi erillinen hakuvaloheitinryhmä Vesti. Kesällä 1944 saatiin Saksasta valonheitin ja kuulosuunninkalustoa. Tätä viralliselta nimeltään Kilo III -aseman kalustoa operoivat 14. valonheitinpatterin vapaaehtoiset lotat.

Kaupunki toivoo löytävänsä keinon tuoda Pitkäkallion toisen maailmansodan aikaista historiaa esiin jollain tapaa, esimerkiksi infotauluin.

”Pyrimme kaivelemaan jotain sodanaikaiseen toimintaan liittyviä yksityiskohtia mitä saisi tuotua esille”, Sorvali kertoo.

Seuraavaksi kaupunki laatii puistosuunnitelman luonnoksen. Luonnos esitellään yleisötilaisuudessa, jossa kaupunkilaiset voivat kommentoida suunnitelmaa ja keskustella siitä.

Konkreettisia muutostöitä Haukilahden raunioilla päästään tekemään todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2021.

Lisää aiheesta