Vain yksi pystyyn jäänyt rakennus muistuttaa Klobbskogista: Teollisuus ja Turunväylä jyräsivät kylän, jonka juuret johtavat 1500-luvulle

Julkaistu:

Klobbskog on jäänyt teollisuusrakennusten ja teiden puristuksiin.


Varhaisin maininta Espoon Klobbskogista on vuoden 1540 maakirjassa, jonka mukaan kylässä oli kaksi taloa, joiden nimet olivat Storklobb ja Lillklobb. Nyt jäljellä on enää 1800-luvun lopulla rakennettu Lillklobbin päärakennus.

Isompi talo, Storklobb jäi rakenteilla olevan Turunväylän alle. Storklobbin rakennuskannasta on jäljellä käytännössä vain kivijalkoja.

Storklobbin isäntänä oli vuonna 1540 Per Andersson, joka oli Espoon vauraimpia talonpoikia. Venäläiset polttivat kylän vuonna 1577, mutta Storklobb toipui nopeasti.

Vuonna 1614 isäntä Jören Perssonin aikana tila alkoi suorittaa ratsupalvelua. Vävy, katselmuskirjuri Henrik Vitikka jatkoi talonpitoa, ja antoi sille nimen Vitikka.

Vitikka otettiin varsinaisten ratsutilojen luetteloon vuonna 1682. Sen aputiloiksi annettiin kolme nykyisen Vantaan kaupungin alueella olevaa tilaa.

1600-luvun alussa Vitikka, josta käytettiin myös nimiä Storklubb ja Mokulla, oli merkittävä maanviljelystila. 1700-luvulla omistajina oli Falenius-suku.


Lillklobbin tilan ensimmäinen tunnettu isäntä oli Olof Andersson vuonna 1540. 1600-luvun alussa tila oli köyhä ja autioitunut.

Uuden isännän, Matts Mickelssonin aikana tila vaurastui ja aloitti ratsupalvelun vuonna 1628. Varsinaiseksi ratsutilaksi se otettiin siis vuonna 1682.

Noin 30 vuotta sitten Espoon kaupunki osti tilan. Nyt Lillklobbin maita on vuokrannut Espoon kaupungilta muutaman vuoden amerikkalainen Joshua Finch, jonka vaimo on suomalainen.

Finch toi permakulttuurin mukanaan Lillklobbiin. Permakulttuuri tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen.

Finch suostuu oppaaksi Klobbskogin alueelle, mutta varoittaa, ettei hän osaa suomea tai ruotsia. Finchin opastuksella tutustumme Klobbskogiin ja sen entisiin talojen paikkoihin.

Kävelykierros on nopeasti tehty. Alueella sijaitsi vielä 1970-luvulla asuinrakennuksia. Nyt entisten talojen tontit ovat vallanneet risukot. Kylä on sijainnut mäellä, jonka keskiosa on kalliota. Matalat montut kertovat entisistä rakennusten paikoista. Kylän rinteillä on kellarin perustuksia.

Klobbskogin vanha kylämäki on jäänyt teollisuusalueen ja teiden puristuksiin.

Mäen ainoa säilynyt asuinrakennus on Lillklobbin päärakennus vuodelta 1892. Sen rakennutti espoolainen kunnallismies Karl Magnus Aspelin. 1930-luvulla siellä toimi täyshoitola, jossa pidettiin railakkaita juhlia.

Karl Magnus Aspelin lienee myös istuttanut päärakennusta ympäröivän puiston ja rakennuttanut tilan nykyiset talousrakennukset.


Nykyisin päärakennusta ympäröi metsän ja umpeen kasvaneen puiston yhdistelmä. Kivisessä navetassa on toiminut Unga Teatern vuodesta 1985.

Lähteet: Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Espoon kaupunki 1991. Österberg, Börje: Kiloboken: en bygdekrönika med fakta, minnesbilder och anekdoter från byarna Kilo, Klobbskog och Konungsböle i Esbo stad. Korsholm 2014.