Talvipyöräilyn edistämiskokeilu lässähti Espoossa: Reittien harjaus lopetetaan ennen kuin talvi ehtii kunnolla edes alkaa

Julkaistu:

Pysyvä lumipeite on perinteisesti saapunut pääkaupunkiseudulle vasta loppuvuodesta.


Espoon talvipyöräilyn edistämiseen tähtäävä kokeilu uhkaa tyssätä ennen kuin talvi ehtii kunnolla edes alkaa.

Espoossa aiotaan tänä talvena kokeilla keskeisimpien pyöräväylien putsaamista harjaamalla, mutta kokeilun määrärahat loppuvat vuodenvaihteeseen. Näin siitä huolimatta, että pääkaupunkiseudulla talvi alkaa usein vasta joulu–tammikuussa.

Alunperin kokeilun piti kestää koko talvikauden, mutta syyskuussa teknisen lautakunnan kokouksessa päätettiin, että kokeilun määrärahat riittävät ainoastaan vuodenvaihteeseen asti.

Polkupyöräilijöitä edustavan Helsingin polkupyöräilijöiden (Hepo ry) toiminnanjohtaja Henni Ahvenlampi kummastelee Espoon päätöstä lopettaa kokeilu vuoden loppuun.

”Käyttäjän näkökulmasta siinä ei ole mitään järkeä, että reittejä hoidettaisiin vain ensimmäiset vähälumiset kuukaudet. Rahoitus pitää olla koko talveksi. Ihmisten pitää päästä töihin läpi vuoden”, Ahvenlampi sanoo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan pysyvä lumipeite on vuosina 1981–2010 saapunut pääkaupunkiseudulla yleensä vuodenvaihteen tienoilla. Pysyvällä lumipeitteellä tarkoitetaan talven pisintä jaksoa, jolloin lunta on maassa yhtäjaksoisesti vähintään yksi senttimetri.

Espoon kaupungin pyöräilyn suunnittelun projektipäällikkö Kristiina Kartimo pitää kokeilun lyhenemistä valitettavana. Hän kuitenkin uskoo, että myös lyhyemmästä kokeilusta voidaan saada tietoa, josta on hyötyä, kun tulevien talvien talvikunnossapitoa mietitään.

”Olisihan se parempi, että kokeilu olisi koko talvikauden käytössä. Se kestää, kun ihmiset ottavat uuden tavan käyttöön ja tottuvat ympärivuotiseen pyöräilyyn”, Kartimo sanoo.

Harjaamista käytetään pyöräreittien talvikunnossapitoon monissa Keski-Euroopan kaupungeissa. Helsingissä käytettiin harjaamista viime talvena kolmella keskeisellä pyöräreitillä.

Harjaamisen jälkeen asvaltin pitäisi olla täysin lumeton. Harjaamisen lisäksi voidaan käyttää myös suolaa, joka sulattaa jään tien pinnasta. Harjaamisella ja suolaamisella korvataan auraamista ja hiekoittamista.

Espoossa harjaamista ja suolaamista on kokeiltu aikaisemmin Olarissa.

”Osa oli sitä mieltä, että se helpottaa hurjasti pyöräilyä. Kun asvaltilla ei ole lunta eikä jäätä, se taikoo vähän kuin kesäkelin keskelle talvea. Koiran ulkoiluttajilta tuli taas jonkin verran kielteistä palautetta suolasta. Samoin osa pyöräilijöistä on sitä mieltä, että se ruostuttaa ketjuja”, Kartimo sanoo.

Suolan haittapuoliin kuuluu, että runsaasti käytettynä siitä voi aiheutua haittaa ympäristölle. Toisaalta suolaus vähentää sepelin käyttöä, mikä vaikuttaa katupölyn määrään. Suolaa on perinteisesti käytetty ajoratojen talvikunnossapitoon hiekoituksen ohella.

Espoo aikoo kokeilla harjaamista ja suolaamista ainakin pyöräreiteillä Lauttasaari–Matinkylä ja Pitäjänmäki–Leppävaara.