Espoossa on kummallinen betonirakennelma, jota käytetään vain harvoin: Mihin Mankin aaveraide johtaa?

Julkaistu:

Betonirakennelmaa on käytetty kantaverkon sähkömuuntajan siirtämiseen.


Viime kesänä koiran kanssa lenkillä ollut Jani Poutanen lähti seuraamaan hänelle entuudestaan tuntematonta tietä Espoon Mankissa. Tie vei hänet rantaradan varteen paikkaan, jossa junaradan vieressä sijaitsi omituisen näköinen betonirakennelma.

Poutanen otti rakennelmasta kuvan ja julkaisi sen paikallisessa Facebook-ryhmässä. Nopeasti rakennelman tarkoitus selvisi: joku muisteli nähneensä, kuinka rakennelmaa käytettiin lähistöllä sijaitsevan Järvikylän muuntajan siirtämiseen joskus 1970- tai 1980-luvulla.

Sähkönjakeluyhtiö Carunan käyttö-, varautumis- ja turvallisuuspäällikkö Jarmo Ström vahvistaa tarinan. Hän ei tosin ole itse ollut muuntajaa siirtämässä, mutta on kuullut siirto-operaatiosta nyt jo edesmenneeltä kollegaltaan. Tarkkaa vuosilukua Strömkään ei tiedä, mutta myös hän arvelee siirron tapahtuneet joskus 1970-luvun lopussa tai 1980-luvun alussa.

”Kollega kertoi, kuinka Järvikylään tuotiin suuri muuntaja. Se oli niin suuri, että se tuotiin junalla. Se on nostettu luultavasti rautatienosturilla rakennelman päälle. Muuntajaa varten piti tehdä vararaide Järvikylään, sillä maa oli siinä kuulemma niin pehmeää, ettei muuntajaa voitu kuljettaa koko matkaa lavetilla”, Ström kertoo.

Myöhemmin rakennelmaa on käytetty muuntajan siirtämiseen ainakin vuosina 2006 ja 2017.

Järvikylän muuntaja on kantaverkon muuntaja, mikä selittää sen kokoa. Kantaverkon muuntaja voi painaa useita satoja tonneja.

Ström tuli Espoon kaupungin omistamaan sähköyhtiöön Espoon sähköön töihin vuonna 1988. Kaupunki myi sähköyhtiönsä useammassa vaiheessa vuosituhannen alussa. Ström ei itse ole osallistunut näin järeän muuntajan siirtoon.

”Pienempiä muuntajia siirretään laveteilla aika usein, sillä ne mahtuvat maanteille paremmin kuin isot. Esimerkiksi kun Suurpeltoa rakennettiin, sinne piti siirtää kaksi pienempää muuttajaa”, Ström kertoo.

Mankin kaltaisia muuntajien kuormauspaikkoja on Suomen rautatieverkoston yhteydessä useita, kertoo Suomen rautatiemuseon kalustoamanuenssi Iiro Niemi. Muuntajien kuormauspaikkojen erikoisuus on se, etteivät ne ole vaihteilla yhteydessä rataverkkoon. Kun kuormauspaikkaa tarvitaan, rakennetaan kuormauspaikalle väliaikainen raide.

Muuntajat ovat pitkäikäisiä, joten niiden siirtoja ei tehdä samalla paikalla kovin usein. Tämän takia väliaikaisen pistoraiteen rakentaminen on kannattavampaa kuin pysyvän radan ja vaihteen rakentaminen ja huoltaminen. Jos muuntajan siirtelylle tulee uudestaan tarvetta, rakennetaan väliaikainen raide uudestaan.

”Muuntajat ovat niin painavia, että ne pyritään viemään kiskoja pitkin niin lähelle lopullista sijoituspaikkaa kuin mahdollista. Muuntajien siirrot tehdään yleensä yöaikaan. Radalle aiheutuu liikennekatkos muuntajan vaunusta purun yhteydessä muuntajankuormauspaikan viereisellä raiteella, koska rata fyysisesti katkaistaan ja käännetään tilapäisesti johtamaan kuormauspaikalle”, Niemi selittää.

Järvikylässä väliaikainen raide on todennäköisesti rakennettu samalle reitille, jolla aikoinaan kulki soranottoa varten rakennettu pistoraide. Alunperin 1930-luvulla rakennetusta pistoraiteesta on muistona vielä radan vanhaa linjausta noudatteleva Hiekkarata-niminen tie.


Oikaisu 21.10.2019 kello 9.58: Jutussa väitettiin alunperin virheellisesti, että Mankin muuntajan kuormauspaikkaa olisi käytetty vain kerran 40 vuoden aikana. Sitä on kuitenkin käytetty ainakin vuosina 2006 ja 2017.