Opiskelijat revitään suoraan koulunpenkiltä töihin, oppilaitosta uhkaa kuitenkin sulkeminen: Työnantajat vetoavat Kelloseppäkoulun puolesta

Julkaistu:

Kelloseppä- ja mikromekaniikkaosaaminen on Suomessa yhden koulun varassa. Nykyisellään toiminta voi jatkua vain neljä vuotta, ellei koulu saa lisärahoitusta.


Kelloseppien ja mikromekaanikkojen koulutus uhkaa kadota Suomesta, ellei Suomen ainoa alan oppilaitos saa lisärahoitusta. Espoossa sijaitsevan Kelloseppäkoulun tulevaisuus on ollut vaakalaudalla sen jälkeen, kun ammatillisen koulutuksen saamaa valtion rahoitusta leikattiin seitsemän vuotta sitten.

Nyt useat työelämänedustajat ovat vedonneet opetus- ja kulttuuriministeriöön Kelloseppäkoulun toiminnan jatkumiseksi. Tällä viikolla koulun verkkosivuilla julkaistussa vetoomuksessa edustajat eri tekniikan alan yrityksistä ja kelloseppäalalta vaativat, että Kelloseppäkoulun saamaa rahoitusta nostetaan.

Vetoomuksen allekirjoittaneiden mukaan koulun jatkon turvaaminen on elintärkeää sekä kotimaiselle teknologiateollisuudelle että Suomen viennille. Kelloseppien ohella koulusta valmistuu mikromekaanikkoja esimerkiksi korkeateknologian tuotteita valmistavien yritysten tarpeisiin.

”Me allekirjoittaneet olemme huolissamme, mitä tapahtuu alan osaamiselle, jos kello- ja mikromekaniikanalan koulutuksen poikkeuksellista vaikuttavuutta suomalaisen teknologia- ja innovaatioalan kehittämiseen ei tunnusteta eikä sille myönnetä vaadittavaa 300 000 euron vuosittaista lisärahoitusta”, vetoomuksessa todetaan.

Jo keväällä Helsingin Sanomat haastatteli Kelloseppäkoulun rehtoria Tiina Parikkaa koulun tulevaisuudesta. Silloin hän arvioi, että nykyisellään toiminta voi jatkua enää vain neljä vuotta, ellei lisärahoitusta saada. Seitsemän vuoden aikana koulun saama valtion rahoitus on vähentynyt yli 30 prosentilla, ja sitä on paikattu tähän asti säätiön rahoilla.

Kelloharrastuksen suosio kasvaa räjähdysmäisesti – Suomessa on yksi kelloseppäkoulu ja se uhkaa kadota (16.4. 9:30)

Koulusta valmistuu vuosittain noin 30 opiskelijaa. Vetoomuksen allekirjoittaneiden mukaan kello- ja mikromekaniikka-alalle tulisi palauttaa myös oma tutkinto. Tällä hetkellä kello- ja mikromekaniikanalan tutkinto on taideteollisuusalan perustutkinnon alla, joka ei vastaa alan tarpeita.

Esimerkiksi useat mikromekaanikot työskentelevät erityistä tarkkuutta vaativissa tehtävissä teknologia-alan yrityksissä. Varsinaisille kellosepille töitä löytyy etenkin maakunnista, kun kelloseppiä eläköityy.

Kelloseppäkoulun mukaan viime vuonna lähes 80 prosenttia työllistyi heti valmistumisen jälkeen joko Suomeen tai ulkomaille, kuten Sveitsiin.

Sveitsin kelloliitto (Federation of the Swiss watch industry) on myös aiemmin vedonnut Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöön, jotta koulutus säilyisi Suomessa.

Kelloseppäkoulun käyneet ovat menestyneet kansainvälisestikin Walter Lange Watchmaking Excellence -kellonvalmistuskilpailussa, viimeisimpänä Otto Peltola. Koulun kasvatteihin kuuluvat myös luksuskelloja valmistavat Stepan Sarpaneva ja Kari Voutilainen.