Ruuan verkkokauppa kasvaa hurjaa tahtia Helsingin seudulla: Nyt myös lähituottajat yrittävät bisnekseen mukaan

Julkaistu:

Pääkaupunkiseudulla noutopisteverkostoja vahvistavat nyt myös lähiruuan tuottajat suurien ketjujen rinnalla. Ruokahävikin pienentämisessä ruuan verkko-ostaminen voi auttaa.


Se säästää rahaa, aikaa ja vaivaa. Varsinkin monessa lapsiperheessä ylistetään nyt ruuan ostamista verkosta. Kolumneissa kerrotaan, kuinka ruokalaskut ovat pienentyneet ja arki helpottunut. Samanaikaisesti niin suuret marketit kuin lähiruuan tuottajatkin vahvistavat vauhdilla verkkotilausten noutopisteverkostoa pääkaupunkiseudulla.

Näyttääkin siltä, että hitaasti suosiotaan kasvattanut ruuan verkkokauppaostaminen on ottamassa aiempaa näkyvämpiä askelia. Tosin edelleenkin ruuan verkko-ostaminen on pientä, vain alle puolen prosentin luokkaa kaikesta päivittäistavaramyynnistä.

Kahdesta suurimmasta vähittäiskauppaketjusta kerrotaan kasvua tapahtuneen pääkaupunkiseudulla tänäkin vuonna: K-ryhmällä sadalla prosentilla ja HOK-Elannolla 30–40 prosentilla vuoden takaisesta.

Espoossa ahkerimmat ruuan verkko-ostajat löytyvät Matinkylästä, Espoonlahdesta ja Kivenlahdesta, kerrotaan K-ryhmästä. Vantaalla ruokaa verkkokaupasta tilaavia on etenkin Tikkurilassa, Kivistössä, Ruskeasannassa ja Ilolassa. Helsingissä puolestaan korostuvat keskustan lisäksi Lauttasaaressa, Jätkäsaaressa ja Ruoholahdessa asuvat.

Väkilukuun suhteutettuna pääkaupunkiseudun kaikissa kaupungeissa ruuan verkko-ostaminen on kasvanut samaa tahtia, todetaan kummastakin kauppaketjusta. HOK-Elannosta ei kerrota aluekohtaisia tietoja, mutta senkin mukaan ruuan verkkokauppapalvelua käyttävien joukossa korostuvat työssä käyvät lapsiperheet.

Toinen kohderyhmä, joka korostuu varsinkin Helsingin keskusta-alueella, ovat yritykset. Tähän syyksi arvellaan sitä, että esimerkiksi kokoustarjoilut on kätevä hankkia perille kuljetettuina.


Vaikka ruuan verkko-ostamisessa ei aina tarvitse liikahtaa minnekään omalta kotisohvaltaan, se ei välttämättä tarkoita, että kauppa olisi kovin kaukana. K-ryhmässä on huomattu, että vaikka kotiinkuljetuspalvelua markkinoidaan niille, joilla on pitkä matka kauppaan, ahkerimmat verkko-ostosten tekijät löytyvät silti verkko-ostamista tarjoavien kauppojen lähettyviltä.

Syynä arvellaan olevan kaupan tuttuus. K-ryhmällä on nyt ruokaa verkossa myyviä kauppoja koko Suomessa lähes 200, kun vuonna 2017 niitä oli 80.

”Asiakkaat ovat todennäköisesti tottuneet asioimaan kaupan kanssa ja ovat herkempiä tilaamaan tutusta kaupasta”, K-ryhmän verkkokaupan myyntijohtaja Antti Rajala vastaa sähköpostilla.

Kuluttajakäyttäytymistä tutkiva Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Henri Weijo pitää myös tuttuutta ja helppoutta suurimpina syinä ruokaostostapojen muuttamisessa.

Kun naapurit ja tututkin käyttävät verkkokauppaa ruokaostoksiin, sitä on silloin itsekin helpompi käyttää, Weijo toteaa.

”Ruuan ostaminen on niin rutiininomaista. Kun on tietyllä tapaa ostanut ruokaa vuosikymmenet, kestää hetki, kun sitä lähtee muuttamaan.”

Mitään muuta selitystä Weijon mukaan ei ole löytynyt siihen, miksi ruuan verkko-ostaminen on edennyt Suomessa melko hitaasti. Toisaalta ruuan verkko-ostamista ei ole juurikaan tutkittu, sillä se on ilmiönä melko uusi.


Ruuan verkkomyynnissä S- ja K-ryhmät aloittivat ensimmäiset kokeilut noin kymmenen vuotta sitten. Tämän lisäksi alalla on ollut pitkään muitakin toimijoita, kuten kauppahalli24.fi. Verkkokauppaostosten kotiinkuljetusten ja noutopisteiden verkosto ei ole ollut kuitenkaan kaikkialla tasainen, joten palvelu ei ole välttämättä siksi saavuttanut kaikkia siitä kiinnostuneita kuluttajia.

Ruuan verkko-ostaminen sopii myös paremmin toisiin tuotteisiin kuin toisiin, Weijo sanoo.

Hyvällä ruokaostosten ennakkosuunnittelulla verkko-ostaminen voi Weijon mukaan auttaa esimerkiksi oman ruokahävikin pienentämistä.

”Ehkä tämä voi karsia heräteostoksia ja turhaa nirsoutta. Esimerkiksi vihanneksissa ja hedelmissä hävikkiä syntyy kaupassa, kun pienenkin läiskän takia tuote saatetaan helposti jättää valitsematta. Toisaalta tiettyä arvoa on silläkin, että näkee ostamansa.”

Ruuan verkko-ostamisen tuo myös pieniä lähi- ja luomuruuan tuottajia lähemmäksi kuluttajaa. Lähiruokamarkkinoita edistävä Uudenmaan ruoka on myös viime aikoina vahvistanut noutopisteverkostoaan pääkaupunkiseudulla, jotta pienillä tiloilla olisi aiempaa paremmat suoramyyntimahdollisuudet kuluttajalle.

Ensimmäinen noutopiste avattiin Herttoniemen kirjastoon kaksi vuotta sitten. Tämän vuoden aikana Uudenmaan ruoka on avannut kolme uutta noutopistettä, jotka sijaitsevat Espoossa Nihtisillan kierrätyskeskuksessa, Vantaan Korsossa maatilalla ja Helsingin Töölössä toimistotilassa.


”Noutopisteissä on tärkeää, että ne osuvat omien kulkureittien varrelle ja tuotteet voi hakea oman aikataulun mukaan. Siksi olemme halunneet lisätä niitä”, toteaa noutopistehanketta vetävä Olli Repo Uudenmaan ruuasta.

Hänen mukaansa kehitys on ollut samansuuntaista kuin isoillakin toimijoilla, eli kuluttajat eivät ole vielä löytäneet palvelua niin suurissa määrin kuin on odotettu. Toisaalta Revon mukaan ruuan tämän hetkinen noutopistekapasiteetti ei edes riitä kovin suuriin tilaajamääriin.

Myös Repo näkee, että ruuan verkko-ostamisella voi vaikuttaa ruokahävikkiin. Esimerkiksi Uudenmaan ruuan noutopisteissä noudetaan valmiiksi tilattuja satokauden tuotteita.

”Tällaisilla malleilla ei tule hävikkiä tässä päässä, kun kaikki, mitä kaappeihin tuodaan, on valmiiksi tilattu tiloilta.”