Kaksi miljoonataloa on seissyt keskeneräisinä Espoossa jo kymmenen vuotta: Mistä on kyse?

Julkaistu:

Rakennustyöt Matinkylään kuuluvassa Nuottalahdessa aloitettiin vuosikymmen sitten. Ne etenivät lupaavasti, ja kivitalojen rungot saatiin pystytettyä.


Nuottalahdessa rakennetaan kahta miljoonataloa harvinaisen rauhalliseen tahtiin.

Niin rauhalliseen, että rakennusluvan jatkaminen ei ole täysin itsestäänselvyys.

Rakennustyöt Matinkylään kuuluvassa Nuottalahdessa aloitettiin vuosikymmen sitten. Ne etenivät lupaavasti, ja kivitalojen rungot saatiin pystytettyä.

Miljoona euroa kappaleelta maksavia hulppeita taloja mainostettiin paikallislehdessä korkeatasoisesti varustettuina laatutaloina, joissa on kaikkea kirjastohuoneesta takkaan ja koko talon kattavaan lattialämmitykseen.

Mainoksissa talojen luvattiin valmistuvan jouluksi 2011, jolloin uuden asukkaan kelpaisi käpertyä lämmittelemään takan ääreen. Valinnanvaraakin olisi, sillä talosta löytyisi peräti kaksi takkaa.

Rakentaminen ei kuitenkaan edennyt suunnitellusti, ja valmiina on yhä vain kivielementit.

Omistajat eivät halunneet kommentoida asiaa HS:lle.


Rakennuslupa myönnetään lähtökohtaisesti viideksi vuodeksi. Jatkolupien kesto on vuodesta kahteen, ja niiden myöntämistä harkitaan aina tapauskohtaisesti.

Nuottalahden omakotitalojen omistajat ovat hakeneet jatkolupia jo useamman kerran.

Viimeisin lupa on myönnetty vuonna 2016, ja se on umpeutumassa syyskuun puolivälissä.

Rakentaja on kuitenkin toimittanut kaupungin rakennusvalvontaan jälleen uuden jatkolupahakemuksen.

Tällä kertaa jatkolupaa ei heru automaattisesti.

”Tässä kohtaa on nyt varmasti sellainen paikka, että pitää katsoa onko enää edellytyksiä jatkoluvan myöntämiselle”, sanoo Espoon kaupungin vs. rakennusvalvontajohtaja Solja Mäkelä.

Kaupunki on ilmoittanut, että luvanhakijan on toimitettava asiantuntijalausunto rakenteiden kunnosta ja käytettävyydestä.

Jos jo olemassa olevat rakenteet todetaan käyttökelvottomiksi, ei jatkolupaa heru.

Selvitysvelvollisuus on luvanhakijalla, eikä kaupunki tee kuntoselvityksiä rakentajan puolesta.

Tavallisesti kaupunki asettaa lisäselvityksille aikarajan, jonka puitteissa se on suoritettava.

”Jos lausunto osoittaa että ne [rakenteet] ovat tavallaan jo käyttökelvottomia, niin sitten tietysti emme tule myöskään sitä jatkolupaa käsittelemään”, Mäkelä sanoo.

Rakentamisen viivästyminen ei ole kovinkaan yleistä, muttei tavatontakaan.

Loputtomiin rakennusprojektia ei kuitenkaan voi venyttää, vaan kaupunki voi määrätä rakentajaa saattamaan projektinsa valmiiksi.

Lupia myöntäessä arvioidaan etenkin työmaan vaikutusta ympäristöön. Nuottalahden tapauksessa kysymyksenä on kymmenen vuotta vanhojen rakenteiden käyttökelpoisuus.

Omakotitalojen jatkoluvan käsittely on vasta valmisteluvaiheessa, eikä ulkopuolisille näkyviä muutoksia todennäköisesti tule tapahtumaan ainakaan vielä lähikuukausina.