Opettaja Kukka Pohjanmies keksi koulutehtävän, joka sai teinitkin innostumaan: ”Osa oppilaista käy kitkemässä sitä omalla ajallaankin”

Julkaistu:

Espoon Kaitaan koululla päätettiin tarttua toimeen valtoimenaan levittäytyneen jättipalsamin karsimiseksi, kun yleiset talkoot eivät riittäneet sen torjuntaan.


Kaitaan koulu on täysin jättipalsamien ympäröimä, eikä Espoon kaupungin järjestämät yleiset talkoot ole riittäneet kasvin torjumiseksi.

Kun kouluvuosi alkoi pari viikkoa sitten, Kaitaan koulun biologian ja maantieteen opettaja Kukka Pohjanmies pohti, mitä niille voisi tehdä.

Aivan kaikista koulutehtävistä oppilaat eivät aina välttämättä hihku innosta. Niinpä Pohjanmies yllättyi, kun oppilaat innostuivatkin raivaamaan jättipalsamin valtaamia alueita, kun hän ehdotti niiden kitkemistä koulunsa 8.-luokkalaisille.

”Kasvustot ovat valtavat ja ne haisevat. Ajattelin, että mitä turhaan istumme sisällä luokissa lukemassa vieraslajeista, kun sitä on nurkan takana vaikka kuinka”, Pohjanmies kertoo.

Oppilaat saivat valita, jäävätkö he tekemään kirjallisia tehtäviä sisälle vai menevätkö ulos kitkemään jättipalsamia.

Jälkimmäinen sai enemmän kannatusta, ja jo kahdessa tunnissa maisema oli muuttunut aivan toiseksi, kun ensimmäisen ryhmän kanssa haitalliseksi luokiteltua vieraslajia raivattiin koulun viereiseltä niityltä.

Pohjanmies julkaisi kuvan työn tuloksesta myös Facebookissa Suomen luonnonkasvit -ryhmässä, jossa julkaisu on saanut lähes tuhat tykkäystä.


Tämän jälkeen jättipalsamia on käyty kitkemässä joka viikko usean tunnin ajan eri kahdeksasluokkalaisten kanssa.

Pohjanmiehen mukaan on ollut hienoa nähdä, kuinka nuoret ovat tarttuneet toimeen. Hänestä on ollut mukava myös huomata, kuinka konkreettinen tekeminen on tuonut oppilaista myös uusia puolia esille.

”Ne, jotka eivät tunneilla paljon osallistu, ovatkin olleet aktiivisesti kitkemässä jättipalsameita. Osa oppilaista on käynyt kitkemässä sitä omalla ajallaankin”, Pohjanmies kertoo.

Jättipalsami on yksi Suomen luonnossa haitalliseksi määritellyistä vieraslajeista, joka on alun perin peräisin Himalajan vuoristoalueelta ja levinnyt täällä puutarhojen koristekasvista muualle luontoon.

Espoossa on sitouduttu järjestämään kitkentätalkoita sen hävittämistä varten, sillä luonnossa se syrjäyttää suomalaista alkuperäislajistoa, kuten niittyjen kasvilajeja. Vieraslajien kitkennästä jopa kilpaillaan tänä vuonna syyskuun lopussa päättyvässä maa- ja kotitalousnaisten Vuoden maisematekokilpailussa.

8.-luokkalaisten biologian oppitunnin aiheeksi jättipalsamin kitkentä sopii Pohjanamiehen mukaan siksi, että 8. luokan biologiaan kuuluu esimerkiksi metsät ja kasvillisuus, mutta myös erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisen vaikutus lähiympäristöönsä.

Jättipalsamin kitkemistalkoissa mukana olleen 8R-luokkalaisen Anni Airiston mielestä ulkona työskentely on tuonut mukavaa vaihtelua biologian opiskeluun.

”Tykkään tehdä konkreettisia juttuja ja hienoa tässä on se, että tällä on jotain merkitystäkin.”

Oppilaiden mukaan on ollut myös mukava nähdä, kuinka nopeasti yhdessä pystyy saamaan näkyvää muutosta aikaan lähiympäristöön.

”Niitä on ollut myös yllättävän helppo ja nopeaa kitkeä, vaikka niitä on tosi paljon. Tosi iso muutos ehti tapahtua maisemassa jo muutamassa tunnissa”, kertoo 8A-luokalla oleva Siiri Päivärinta.

 


Tältä syksyltä oppituntien puitteissa järjestetyt talkoot alkavat olla jo ohi. Vasta keväällä selviää, kuinka tehokasta kitkentä on ollut.

Pohjanmiehen mukaan tarkoituksena on kuitenkin jatkaa jättipalsamin kitkemistä osana biologian opetusta jatkossakin.

Työtä ainakin riittää yhä koulun ympäristössä.

”Jos kaksi niityllistä olemme nyt kitkeneet, niin ainakin seitsemän samanlaista on vielä jäljellä.”