Espoolainen myymäläpäällikkö osti levykaupan Keravalta – ”Eniten mietitytti, miten vaimo suhtautuu”

Julkaistu:

Kimmo Kortelainen luottaa siihen, että äänitteille riittää kysyntää myös suoratoistopalveluiden aikakaudella.


Naisella oli toive. Hän halusi kuulla ruotsalaisen artistin Anna-Lenan kappaleen vuodelta 1964.

Levykauppias Kimmo Kortelainen teki nopean haun ja totesi, että kappale löytyy vuonna 1964 julkaistulta vinyylisingleltä Åh, vilken fröjd och lycka.

Hienoa, nainen vastasi, haluan sen vinyylisinglen.

Kortelainen ei ole erikoistunut 1960-luvun ruotsalaiseen musiikkiin, joten hänen levykauppansa hyllystä ei kyseistä singleä löytynyt. Kortelainen kuitenkin lupasi naiselle selvittää, olisiko hänen mahdollista hankkia single jostain.

”Periaatteeni on, että jos levy on julkaistu ja sitä vain on mitenkään saatavilla ja asiakas sen haluaa, hankin sen tänne”, Kortelainen sanoo.

Lopulta Anna-Lenan levy löytyi ruotsalaisen levydivarin valikoimista. Kortelainen laittoi divariin sähköpostia ja tiedusteli, olisiko levy mahdollista postittaa Suomeen. Se onnistui, ja pian Kortelainen laittoi naiselle viestin: Anna-Lenan Åh, vilken fröjd och lycka olisi noudettavissa Kortelaisen levykaupasta Levyikkunasta.

”Asiakas tuli kavereidensa kanssa hakemaan levyä ja oli ihan, että voiko tämä olla tottakaan. Tällaiset kohtaamiset ovat hyviä juttuja. Niistä tulee hyvä mieli”, Kortelainen sanoo.

Tämä on yksi monista tarinoista, joita Kortelainen kertoo noin tunnin mittaisen haastattelun aikana. Paikoin vaikea uskoa, että Kortelainen on ollut levykauppias vasta parin kuukauden ajan.

Tai jos ihan tarkkoja ollaan, virallisista avajaisista on haastatteluhetkellä kulunut vasta viikon verran, mutta Kortelainen piti kaupan ovia auki myös heinäkuussa, samalla kun laittoi myymälää kuntoon.

”Yllättävän moni löysi silloin jo sisään. Vähän siinä joutui selittämään, että homma on vielä kesken. Myyntiä tuli kuitenkin heinäkuussa jo sen verran, että sillä sai katettua kiinteät kulut”, Kortelainen kertoo.


Vielä keväällä Kimmo Kortelainen oli Espoonlahdessa sijaitsevan K-supermarket Seilorin myymäläpäällikkö, joka harrasti levyjä. Nyt hän on keravalaisen levykauppa Levyikkunan omistaja, jolle levyt ovat sekä harrastus että työ.

Yrittäjätarinoissa toistuu yleensä kaksi eri variaatiota: joko henkilöstä tulee yrittäjä sattumalta tai sitten hän on tehnyt unelmansa eteen vuosikausia töitä. Kortelainen ei oikein asetu kumpaankaan variaatioon.

”Olin työskennellyt vuodesta 1987 ruokakaupoissa, ensin kauppiaana ja sitten myymäläpäällikkönä. Mietin, että jos nyt on mahdollisuus harrastuksen kautta saada tulot, ehkä siihen kannattaa tarttua”, Kortelainen sanoo.

Sattumallakin on oma roolinsa siinä, että Kortelainen on nyt levykauppias, mutta pelkästään siitä ei ole kyse. Ja vaikka Kortelainen oli hyvin lähellä oman levykaupan perustamista jo vuonna 2000, ehti haave sen jälkeen hautautua ensin parin oman ruokakaupan ja sen jälkeen myymäläpäällikköpestin alle.

Viime keväänä Levyikkunan silloinen omistaja, liikettä yli 30 vuotta pyörittänyt Olli Kivinen laittoi Kortelaiselle viestiä, että hän on jäämässä eläkkeelle. Kortelainen oli asioinut Levyikkunassa ensimmäistä kertaa vuonna 1989, ja vuosien saatossa levykauppias ja asiakas olivat tutustuneet toisiinsa.

Kortelainen ajatteli, että hän käy vielä moikkaamassa Kivistä ennen tämän eläköitymistä.

”Ajelin tänne, siinä juotiin kahvia ja juteltiin. Kysyin Ollilta, että kai hänellä on Levyikkunalle jatkaja. Olli sanoi, että kiinnostuneita on ollut, mutta ei oikein mitään varteenotettavaa. Tuli ajatus, että miksei levykaupan pyörittäminen voisi olla se, mitä teen eläkkeelle asti”, 47-vuotias Kortelainen kertoo.

Keskustelun jälkeen Kortelainen ajoi kotiin Espooseen ja kertoi vaimolleen, että hän haluaisi ostaa levykaupan.

”Eniten mietitytti, että miten vaimo suhtautuu, mutta hän tiesi, miten tärkeää musiikki on minulle. Sieltä tuli samantien, että totta kai ostat sitten levykaupan.”

Viimeiset vuodet Levyikkuna oli toiminut Keravan keskustassa jaetussa liiketilassa toisen yrityksen kanssa. Kortelainen halusi löytää Levyikkunalle uudet, hyvät tilat.

Kortelainen asuu itse Espoon Laaksolahdessa ja hän pohti Levyikkunan siirtämistä Espooseen. Se olisi kuitenkin tarkoittanut Kivisen yli 30 vuoden aikana hankkimien kanta-asiakkaiden menettämistä.

”Levyikkuna on yhtä kuin Kerava. Vanhoja kanta-asiakkaita on noin 90 prosenttia asiakkaista. Espoossa olisi pitänyt aloittaa kaikki alusta ja haalia uudet asiakkaat”, Kortelainen sanoo.

Niinpä Levyikkuna jäi Keravalle. Sopiva liiketila löytyi lopulta yllättävänkin läheltä, aivan edellisen kaupan naapurista. Uudistuneen Levyikkunaan on eksynyt vanhojen kanta-asiakkaiden lisäksi myös nuorempaa asiakaskuntaa, Kortelainen kertoo.

”Eilen kävi nuori kundi ostamassa kolme vinyyliä. Hän oli saanut vanhemmilta lahjaksi vinyylisoittimen. Kyllä tässä ainakin vielä yksi sukupolvi tehdään, joka ostaa levyjä!” Kortelainen julistaa.

Levykauppa ei välttämättä tule monella ensimmäisenä mieleen, kun miettii, mihin haluaisi käyttää viimeiset parikymmentä vuotta työurastaan, ainakin jos haaveissa ovat vakavaraiset ja turvatut eläkepäivät.

Musiikin kuuntelu on siirtynyt fyysisistä tallenteista digitaaliseen muotoon. Levyjen sijaan nyt maksetaan suoratoistopalvelu Spotifyn kuukausimaksusta. Kun vielä vuonna 2000 tallenteita, kuten kasetteja, cd:itä ja lp-levyjä, myytiin Suomessa lähes 10 miljoonaa kappaletta, oli viime vuonna vastaava luku noin 740 000 myytyä tallennetta.

Pudotus on ollut valtava, ja se on näkynyt myös levykaupoissa ja levyosastoilla. Helsingin keskustan Stockmann luopui levyosastostaan vuonna 2015, ja Anttilan konkurssin mukana katosi myös Anttilan levyosasto. Toisaalta esimerkiksi Levykauppa Äxällä on kahdeksan myymälää eri puolilla Suomea.

Kortelainen pitääkin puheita cd-levyn kuolemasta ennenaikaisina. Edelleen löytyy hänen mukaansa niitä, jotka haluavat uutuudet nimenomaan cd-levyinä. Ja oma lukunsa ovat tietysti vinyylit, joita ostavat erityisesti musiikin harrastajat.

”Näyttäisi siltä, että uusissa julkaisussa kymmenestä myydystä tallenteesta yksi on vinyyli ja loput cd:itä, ja vanhojen julkaisujen kohdalla suhdeluku on päin vastoin. Siellä yhdeksän myydystä tallenteesta on vinyylejä ja yksi cd”, Kortelainen summaa.

Viime vuosina on näkynyt myös merkkejä c-kasetin uudesta tulemisesta. Esimerkiksi Vesalan esikoisalbumi julkaistiin myös kasettina.


Kuluneen parin kuukauden aikana Kortelainen on opetellut hahmottamaan, mikä Levykaupassa menee kaupaksi ja mikä ei.

Kortelainen on itse entinen dj ja soittanut elektronista tanssimusiikkia muun muassa Hotelli Vantaassa. Levyikkunaan hän hankki elektronista tanssimusiikkia cd-levyinä, sillä hän ajatteli sen kiinnostavan dj:itä. Toisin kuitenkin kävi.

”Tänä päivänä tanssimusiikkia soittavat dj:t lataavat käyttämänsä musiikin netistä. Piti sitten pienentää sitä osastoa”, Kortelainen sanoo.

Sen sijaan jazzlevyjen kysyntä yllätti: jazz halutaan ostaa nimenomaan cd-levyinä.

”Ne, mitä ajattelin etukäteen, että on pientä, onkin isoa ja päinvastoin”, Kortelainen pohtii.

Omassa kaupassa muutoksia on onneksi helppo tehdä ja tarjontaa viilata nopeastikin kysynnän mukaan. Kortelaiselle on tärkeää, että valikoimassa on joka viikko jotain uutta.

”Osa asiakkaista käy jopa kerran viikossa. Silloin on kiva, että on jotain tuoretta tarjolla, ettei tarvitse aina plärätä samoja levyjä.”

Ehkä hieman yllättäen Kortelainen lähtee levybisnekseen hinta edellä: ei kalliita harvinaisuuksia vaan tavallisia levyjä edullisin hinnoin.

”Hinnoittelu perustuu siihen, millä hinnalla ostan levyjä. Laitan siihen päälle sen, mitä tarvitaan kiinteisiin kuluihin ja omaan palkkaani. Mieluummin myyn 20 levyä pienemmällä katteella kuin 3 levyä kovemmalla katteella”, Kortelainen selittää.

Toistaiseksi Kortelainen on ollut hinnoittelupolitiikkaansa tyytyväinen. Hän kertoo esimerkin 12-vuotiaasta pojasta, joka tuli tiedustelemaan yhtä rap-levyä. Levyä ei Kortelaisen valikoimista löytynyt, mutta hän sanoi voivansa tilata sen.

”Poika kysyi, paljonko se maksaa. Katsoin, minkä hintainen levy on ja sanoin, että se tekee 19,90. Poika sanoi, että sitten hän ottaa sen, toisessa levykaupassa se oli kuulemma yli 20 euroa. Olin yllättynyt siitä, että noinkin nuoret ovat niin tarkkoja!”

Kortelainen työskentelee levykaupassa yksin. Kun on hiljaista, hän lajittelee takahuoneessa käytettyjä levyjä tai hoitaa asiakkaiden tilauksia. Lounas hoituu siinä sivussa tiskin takana.

”Kun on tällainen yhden miehen yritys, niin silloin asioita tehdään sen mukaan, miten ehditään”, Kortelainen sanoo.

Jossain kohtaa olisi tarkoitus pistää pystyyn myös verkkokauppa. Jos se lähtee pyörimään hyvin, saattaa Kortelainen palkata Levyikkunaan avuksi yhden käsiparin.

”Syksy näyttää, miten homma on alkanut toimia. Vuoden loppuun mennessä tehdään yhteenveto. Jos saan kulut katettua ja kotiin kannettua oman osuuden asuntolainasta ja ruokakuluista, se riittää. Tässä vaiheessa antaa aika paljon arvoa sille, että työ on mielekästä.”

Kortelainen luottaa siihen, että levykaupasta riittää töitä aina eläkeikään saakka.

”Jos tämä ei toimi, niin ainakin minulle jää hyvä levykokoelma!”

Kimmo Kortelainen


 47-vuotias, asuu Espoon Laaksolahdessa.

 Omistaa levykauppa Levyikkunan Keravalla.

 Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi teini-ikäistä lasta.

 Harrastaa musiikin lisäksi jalkapalloa, sählyä ja kuntosalilla käymistä.

 Teki dj-keikkoja 1980-luvulta 2000-luvulle nimellä dj Kaiffa. Soitti elektronista tanssimusiikkia muun muassa ruotsinlaivailla ja Hotelli Vantaassa. Valittiin vuonna 2018 Suomen DJ Hall of Fame kunniagalleriaan.

 Toiminut K-kauppiaana Nastolassa ja Espoon Kivenlahdessa. Vuodesta 2011 työskenteli myymäläpäällikkönä K-supermarket Seilorissa.

 Kuuntelee musiikkia laidasta laitaan. Suosikkeihin kuuluvat muun muassa David Bowie, Rolling Stones, Dire Straits ja ZZ Top.