Keskelle 70-lukulaista espoolaislähiötä on piilotettu hämmästyttävän pieni uimahalli – ”Tämä on koettu tärkeäksi”

Julkaistu: , Päivitetty:

Olarissa polskutellaan piilossa olevassa uimahallissa, jonka allas ei oikeastaan edes sovellu kuntouimiseen.


15 metriä pitkä ja 3 metriä leveä. Nämä ovat Olarin uimahallin altaan strategiset mitat. Espoon Olarissa sijaitseva uimahalli on kooltaan niin pieni, ettei pääkaupunkiseudulta löydy toista vastaavaa kaupungin uimahallia.

Pieni se on myös koko Suomen mittakaavassa. Olarin uimahallissa ratoja on vain yksi ja sen sijainti muistuttaa taloyhtiön allasosastoa.

Esimerkiksi Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys ei pidä kirjaa altaista, jotka ovat alle 25 metriä. Sitä yleensä pidetään uimahallialtaan vähimmäispituutena. Yleensä Olarin uima-altaan kokoisia altaita on esimerkiksi koulujen yhteydessä.

Olarin uimahalli on kuitenkin merkitty yhdeksi Espoon kaupungin viralliseksi uimahalliksi kaupungin omilla verkkosivuilla.

Espoon kaupungin uimahallipäällikön Ari Jaakkolan mukaan uimahalli on ollut jatkuvassa käytössä 70-luvulta lähtien. Uimahallin nimeä se on myös kantanut siitä saakka.

”Yleisökäytössä se on ollut 70-luvulta saakka ja siitä lähtien se on toiminut uimahallina.”

Kaupungin kuntosalin yhteydessä olevalla uima-altaalla on arkipäivisin ryhmäliikuntatoimintaa sekä yleisiä uimahallivuoroja. Uimahallin pienuudesta kertoo myös se, että vuosittain Olarissa käy 15 000 asiakasta, kun taas Leppävaarassa käy saman verran viikossa.

”Allas soveltuu vesijumppiin ja -juoksuun, ei niinkään kuntouintiin.”

Pari vuotta sitten kaupunki harkitsikin luopumista yleisistä uintivuoroista. Lopulta niin ei tehty, sillä paikallisten asukkaiden laatimaan adressiin tuli liki 10 000 nimeä, Jaakkola kertoo.

”Alueellisesti tämä on kuitenkin koettu tärkeäksi palveluksi.”

Tarkkaa tietoa Jaakkolalla ei ole kuitenkaan siitä, mistä idea uima-altaasta sai alkunsa ja miten allas päätyi yleisökäyttöön.

Alun perin uima-allas rakennettiin vuonna 1974 valmistuneeseen Yläportti 4 A–B liike- ja asuinrakennukseen, joka tunnetaan myös Raijalax nimellä.

Rakennus sijaitsee aivan Olarin ostoskeskuksen ja Simo Järvisen aukiolla olevan talvipuutarhan vieressä.

1970-luvulla ne muodostivat yhdessä Olarin tärkeimmän keskuksen.

Arkkitehtitoimisto Livadyn tekemän Olarin ostoskeskusalueen rakennushistoriallisen selvityksen mukaan parhaimmillaan alueella toimi muun muassa elintarvikekauppa, pankki, posti, ravintola, seurakuntakoti, nuorisotila, kuntosali, uimahalli sekä eri erikoisliikkeitä.

Olarin keskuksen menneestä loistosta kertoo se, että sen suunnittelijat palkittiin vuonna 1975 rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnolla, joka jaettiin tuolloin ensimmäistä kertaa.

Sittemmin palvelut ovat vähentyneet ja tilat jääneet vähäiselle käytölle.

Oikeastaan jäljellä on enää alkuperäisessä käytössä uimahalli ja sen yhteydessä oleva kuntosali ”Jumppis” sekä rakennuksessa olevat asunnot.

Uima-allas on myös hieman piilossa, sillä se sijaitsee osittain maanalaisessa kellarikerroksessa. Kun se rakennettiin allas ja aivan sen seinän takana oleva talvipuutarha muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden.

Altaan suurista lasi-ikkunoista oli suora näkymä vieressä olevan talvipuutarhan vehreään maanalaiseen tilaa, kerrotaan Livadyn selvityksessä.

Jo 1980-luvulla ikkunat kuitenkin muurattiin umpeen jatkuvan ilkivallan takia. Sittemmin talvipuutarha on suljettu ja tyhjentynyt kasveista. Viime syksynä HS Espoo kertoi myös talvipuutarhan historiasta.

Oikaisu 4.9. klo 11.11: Jutussa luki aluksi virheellisesti, että Leppävaarassa ja Olarissa käy saman verran asiakkaita vuodessa. Leppävaarassa asiakasmäärä on viikolta.