Liityntäpysäköinti jakaa matkalaisia Espoossa: Juna-asemien parkkipaikat ruuhkautuvat, metrojen liityntäasemilla tyhjempää ja syykin on selvä

Julkaistu:

Tutkittua tietoa siitä, miten vyöhykeuudistus on vaikuttanut liityntäpysäköintiin, ei vielä ole.


Kauniaisten juna-aseman liityntäpysäköinnissä on usein ruuhkaa.

Espoolaisissa ja kauniaislaisissa Facebook-ryhmissä Kauniaisten liityntäpysäköinti on herättänyt keskustelua. Monet harmittelevat sitä, että puoli yhdeksän jälkeen liityntäpysäköinnistä on vaikea löytää vapaata paikkaa.

”Se on sinänsä positiivinen ongelma. On hienoa, että ihmiset käyttävät liityntäpysäköintiä sen sijaan, että he menisivät koko matkan omalla autolla”, Kauniaisten projekti-insinööri Minna Raatikka sanoo.

Tilastojen valossa Kauniainen todella on ruuhkaisin liityntäpysäköintipaikka Espoon ja Kauniaisten alueella.

Vuonna 2018 Kauniaisten liityntäpysäköintipaikoista oli käytössä 107 prosenttia, eli pysäköityjä autoja oli enemmän kuin pysäköintipaikkoja.

Joissain keskusteluissa Kauniaisten liityntäpysäköinnin suosion syyksi on epäilty sen sijaitsemista sopivasti B-vyöhykkeellä. Esimerkiksi Vantaalla autoilijat näyttäisivät suosivan B-vyöhykkeellä sijaitsevaa liityntäpysäköintipaikkaa.

Toisaalta Kauniaisissa on ollut ruuhkaa jo ennen vyöhykeuudistusta, eikä sitä, miten vyöhykeuudistus on vaikuttanut liityntäpysäköintipaikkojen käyttöön, ole vielä tutkittu.

”Heti vyöhykeuudistuksen voimaantulon jälkeen seurasimme Matinkylän liityntäpysäköintiä, että tapahtuuko siellä muutoksia. Silloin uudistuksella ei näyttänyt olevan vaikutusta. Mutta ehkä keväällä ihmiset menivät vielä vanhalla tottumuksella samoja reittejä. Syksyllä ihmiset ovat saattaneet muuttaa liikkumistottumuksiaan”, pohtii Espoon kaupunkiliikennepäällikkö Johanna Nyberg.

Helsingin seudun joukkoliikenteestä vastaava HSL selvittää vyöhykeuudistuksen vaikutuksia liityntäpysäköintiin syksyn aikana.


Ylipäänsä juna-asemien liityntäpysäköinnissä on Espoossa ruuhkaisempaa kuin metroradan varrella. Tähän vaikuttaa muun muassa liityntäpysäköintipaikkojen määrä. Metroradan varrella liityntäpysäköintipaikkoja on noin 2 500, kun taas junaradan varrella niitä on noin 1 500.

Toinen syy junaradan liityntäpysäköintipaikkojen ruuhkaisuuteen voi olla tunnistautumistapa. Siinä missä Leppävaaraa lukuun ottamatta junaradan varren liityntäpysäköintipaikat ovat kaikille avoimia parkkikenttiä, ovat Länsimetron varren liityntäpysäköintipaikat niin sanottuja rakenteellisia pysäköintipaikkoja, eli ne sijaitsevat parkkihalleissa ja ovat saavutettavissa ainoastaan HSL:n matkakortilla. Syksyn aikana liityntäpysäköintiä pitäisi päästä käyttämään matkakortin lisäksi myös HSL:n mobiililipulla.

”Rakenteellisissa pysäköintipaikoissa on pakollinen tunnistautuminen. Niissä liityntäpysäköinti vaatii voimassa olevan joukkoliikennelipun. Se karsii muuta pysäköintiä. Avokentillä taas kaikenlainen muukin pysäköinti on mahdollista”, Nyberg sanoo.

Käytännössä siis junaradan varren liityntäpysäköintipaikat, myös Kauniainen, ovat maksuttomia pysäköintipaikkoja kaikille, eivät vain joukkoliikenteen käyttäjille.

Junaradan varren liityntäpysäköintipaikkojen viemistä matkalipun taakse on Nybergin mukaan pohdittu. Se kuitenkin vaatisi esimerkiksi puomien rakentamista ja sähköjen vetämistä, mikä taas maksaa.

”Avokentät ovat aika pieniä pysäköintialueita, ja niihin jokaiseen pitäisi sitten toteuttaa puomit tai joku muu elektroninen tunnistautumistapa. Se on ollut harkinnassa, mutta ei ole vielä johtanut toteuttamisselvitykseen. Puomit ovat aika hintavia”, Nyberg sanoo.

Espoossa ja Kauniaisissa junaradan varren parkkipaikat ovat Leppävaarassa kauppakeskus Sellon pysäköintihallin yhteydessä olevaa liityntäparkkipaikkaa lukuun ottamatta maksuttomia. Metroradan varrella liityntäpysäköinti maksaa kaksi euroa päivässä.

Vantaalla pohditaan nyt B-vyöhykkeen liityntäpysäköintipaikkojen ruuhkien kitkemistä niin, että liityntäpysäköinti muutettaisiin maksulliseksi B-vyöhykkeellä. Espoossa ja Kauniaisissa ei junaradan pysäköintipaikkojen suhteen vastaavanlaisia suunnitelmia ole.

Toistaiseksi Espoossa avokentillä ainoaksi keinoksi kitkeä muuta kuin liityntäpysäköintiä jää se, että pysäköintialueilla viestitään selvästi siitä, että ne on tarkoitettu ensisijaisesti liityntäpysäköintikäyttöön.

Liityntäpysäköinti on siinä mielessä hyvä asia, että se vähentää tarvetta liikkua koko matka autolla. Toisaalta pysäköintipaikkojen rakentaminen ei ole ilmaista ja pysäköintipaikat vievät myös tilaa.

Karkeasti yksinkertaistettuna: mitä korkeampi maan arvo on, sitä todennäköisemmin siihen kannattaa rakentaa asumista tai liiketiloja. Yleensä nimenomaan asemien ympäristössä maan arvo on korkeampi ja sinne kannattaa siis rakentaa muuta kuin parkkikenttiä.

Esimerkiksi Länsimetron varrella kaikki liityntäpysäköinti on sijoitettu parkkihalleihin.

Maanalaisen pysäköinnin rakentaminen ei ole halpaa. Joidenkin arvioiden mukaan yhden maanalaisen parkkipaikan rakentaminen maksaa 20 000–70 000 euroa.

Ensisijaisesti liityntäpysäköinnin tavoitteena onkin saada ihmiset vaihtamaan autosta julkisiin niin aikaisessa vaiheessa matkaketjua kuin mahdollista. Tällöin liityntäpysäköinnin tarve kalliissa keskustoissa vähenee.

Jos kalliita liityntäpysäköintiratkaisuja toteutetaan, on niistä kuitenkin hyvä saada kaikki hyöty irti.

”Liityntäpysäköinnissä maankäyttö on aina tehotonta, sillä liityntäpysäköinti on käytössä yleensä vain päiväsaikaan. Yksi keino tehostaa liityntäpysäköinnin maankäyttöä on kehittää erilaisia vuororatkaisuja”, Nyberg sanoo.

Käytännössä vuororatkaisut voivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että arkipäivisin liityntäliikenteeseen tarkoitetut pysäköintipaikat ovat iltaisin ja viikonloppuisin esimerkiksi kauppakeskuksen asiakkaiden käytössä. Länsimetron jatkeen asemilla tähän aiotaan kiinnittää erityistä huomiota, Nyberg sanoo.

Ylipäänsä uusille asemille liityntäpysäköintiä on helpompi suunnitella, sillä liityntäpysäköinnin tarve voidaan ottaa huomioon jo heti suunnitteluvaiheessa.


Helsingin seudun kunnat suunnittelevat liityntäpysäköintiä yhdessä toistensa ja HSL:n kanssa. Osasta liityntäpysäköintipaikoista huolehtivat kunnat, jotkut ovat VR:n tai rautatieverkostosta vastaavan Väyläviraston vastuulla.

Toistaiseksi kunnat ovat huolehtineet niiden omistamien liityntäpysäköintialueiden rakennus- ja ylläpitokustannuksista kokonaan itse, mutta tähän voi tulla muutos.

Liityntäpysäköinnin kulujen tasaamista varten on kehitetty maksunjakotaulukko, jonka tarkoitus on tasata kuluja sen mukaan, minkä kunnan asukkaat käyttävät mitäkin liityntäpysäköintipaikkaa. Taulukkoa ei ole vielä sovellettu käytännössä.

Metron varrella suositaan pyörien liityntäpysäköintiä


 Espoossa ja Kauniaissa on yhteensä reilut 4 000 autoille varattua liityntäpysäköintipaikkaa.

 Polkupyörille liityntäpysäköintipaikkoja on reilut 3 000.

 Liityntäpysäköintipaikkoja on kaikilla juna- ja metroasemilla. Keilaniemen ja Aalto-yliopiston metroasemilla liityntäpysäköinti on vain polkupyörille.

 Länsimetron asemilla pyörien liityntäpysäköinti on suositumpaa kuin autojen.