Aurinkoisena päivänä kiiltävä kuparipinta hohtaa valoa luonnonkivillä vuorattuun Espoonlahden kirkkoon. Monilta osin kirkkosali muistuttaa Temppeliaukion kirkkoa Helsingissä. Jopa istuinpenkkien kankaan sävy on sama kummassakin kirkossa.
Mutta täällä ei ole turisteja, vaan hiljaisuutta.
Kirkkojen yhtäläisyydet ovat ilmeiset, sillä molemmat kirkot ovat arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemia. Tänä vuonna Temppeliaukion kirkko täyttää 50 vuotta, jota varten kirkossa järjestetään syksyllä juhlaviikot. Espoonlahden kirkko valmistui yksitoista vuotta myöhemmin, vuonna 1980.
Kummassakin kirkossa yhdistyy luonto ja rakennettu tila: kivi ja betoni, valo ja pimeys.
Suurin ero kirkkojen välillä onkin niiden saamassa huomiossa. Siihen nähden, että Temppeliaukion kirkko on Helsingin tärkeimpiä turistikohteita ja Suomen suosituin arkkitehtuurinähtävyys, Espoonlahden kirkko on lähes tuntematon.
Muutaman vuoden päästä tilanne saattaa olla kuitenkin toinen, sillä pian tännekin odotetaan lisää kävijöitä.
Espoonlahden seurakunnan hallintokappalaisen Jukka Lehden mukaan kirkon uskotaan saavan yhä enemmän kävijöitä sitten, kun aivan kirkon tontin vieressä oleva Espoonlahden metroasema valmistuu. Tällä hetkellä suunnitelmissa on, että metro kulkisi Espoonlahteen saakka aikaisintaan vuonna 2023.
”Sitten on tarkoitus tehdä enemmän yhteistyötä Temppeliaukion kirkon kanssa juurikin sillä ajatuksella, että tulkaa katsomaan tätä toista Suomalaisten suunnittelemaa kirkkoa.”
Kun Lehti aloitti työt Espoonlahden seurakunnassa 14 vuotta sitten, hän koki heti kirkossa jotain todella tuttua.
”Aivan kuin kotiin olisin kävellyt.”
Espoonlahden kirkko on kuin ”nenä päähän” tehty työympäristö Lehdelle kahdestakin syystä.
Ensinnäkin Lehti on elämänsä ensimmäiset 25 vuotta asunut aivan Temppeliaukion kirkon vieressä. Hänelle Temppeliaukion kirkko edusti juuri sitä, miltä kirkon kuuluu näyttää.
Toiseksi Lehteä on aina kiinnostanut kirkkoarkkitehtuuri ja kirkkotiloihin kätkeytyvä runsas symboliikka, johon hän keskittyi myös teologian opinnoissaan. Siksi Suomalaisten suunnittelemat kirkkotilat ovat hänestä kiehtovia.
Espoonlahden kirkon arkkitehtuurissa voi Lehden mielestä nähdä hyvin pääsiäiseen liittyvää symboliikkaa: Matala ja hämärä aulatila vie pitkänperjantain tunnelmaan, kun taas valoisa ja alttarin kohdalla kohti taivasta korottautuva kirkkosali kertoo pääsiäisen riemusta. Samankaltaiset elementit ovat myös Temppeliaukion kirkossa.
”Ennen remonttia aulatila oli jopa niin hämärä, että seurakuntalaiset eivät meinanneet tunnistaa toisiaan”, Lehti kertoo.
Valaistuksen parantaminen oli vain pienin murheista, kun Espoonlahden kirkko joutui käyttökieltoon neljä vuotta sitten. Seuraavana vuonna alkoi noin 9,5 miljoonaa euroa maksanut laaja peruskorjaus, jonka jälkeen kirkko otettiin uudelleen käyttöön elokuussa 2017.
Alun perin peruskorjaus oli suunniteltu alkavaksi vasta vuonna 2020, mutta sen aloittamista vauhditti kirkon huonoksi menneet rakenteet.
Kirkon katto oli kirjaimellisesti vaarassa romahtaa seurakuntalaisten niskaan minä hetkenä hyvänsä, sillä kirkkosalia kannattelevat liimapuupalkit olivat pahoin halkeilleet.
Lisäksi kirkko kärsi kosteusvaurioista. Kosteutta pääsi toistuvasti sisään niin ikkunoista, katosta kuin lattiastakin, sillä salaojitus puuttui ja kirkossa on paljon erikoisen mallisia ikkunoita.
Esimerkiksi saarnastuolin viereisellä seinällä oleva ikkuna on mukaelma Espoon kartasta, Lehti kertoo.
Hänen mielestään kirkosta tuli peruskorjauksen jälkeen yhä toiminnallisempi.
Peruskorjauksessa pyrittiin siihen, että alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioitetaan ja kirkon yleisilme pysyy samana. Piilossa olevia muutoksia tiloista löytyy kuitenkin paljon.
Lehti avaa esimerkiksi saarnastuolin alle remontissa tehdyt luukut. Niiden takaa paljastuu televisio, jota oli tarkoitus käyttää esimerkiksi lapsille suunnatussa ohjelmassa.
Lehden mukaan sitä ei ole kuitenkaan koskaan vielä käytetty.
”Edes virtajohtoa ei ole pistetty kiinni pistokkeeseen.”
Näkyvin tai oikeastaan kuuluvin kirkkoon tehty muutos oli se, että kirkkosalin akustiikkaa parani huomattavasti. Nyt esimerkiksi espoolaisen urkurakentamo Veikko Virtasen urkujen soitto pääsee aiempaa paremmin esille.
Uusittujen kattorakenteiden tieltä joutui kuitenkin väistymään eräs kirkon katonrajassa aiemmin majaa pitänyt asukki.
Kirkossa majaa pitänyt orava ehti tulla tutuksi monelle kirkossa käyneelle.
”Kerran tuomiosunnuntaina, kun saarna oli käynnissä, orava juuri oikealla hetkellä pudotti eristepalan flyygelin kannelle ja siitä kuului valtava mäjäys”, Lehti muistelee.
Espoonlahden seurakunnan hallintokappalaisen Jukka Lehden mukaan kirkon uskotaan saavan yhä enemmän kävijöitä sitten, kun aivan kirkon tontin vieressä oleva Espoonlahden metroasema valmistuu.
Espoonlahden kirkon sisätilat tuovat mieleen Temppeliaukion kirkon.