Onko tämä ulkohuussi Suomen hulppein? Yli 150-vuotias käymälä kelpasi Venäjän keisarillekin

Julkaistu:

Espoon Träskändan kartanoon rakennettiin keisari Aleksanteri II:n vierailua varten kuusikulmainen käymälärakennus, jonka koristelua yksinkertaistettiin.


Espoon Träskändan kartanon maille valmistui keisari Aleksanteri II:n vierailua varten käymälä 1800-luvulla.

”Hänen tiedetään myös käyttäneen käymälää”, kertoi Pia Vuorikoski, Helsingin yliopistomuseon näyttelypäällikkö ja Kartanoelämää Vantaalla -kirjan toinen tekijä.

Espoolaisen Träskändan kartanon tunnetuin omistaja Aurora Demidov (myöhemmin Karamzin) osti Träskändan isäpuoleltaan Carl Johan Walleenilta jäätyään leskeksi vuonna 1840. Hän oli kiintynyt tilaan vietettyään siellä ison osan lapsuuttaan.

Espoon kaupunginmuseon julkaiseman kirjan Aurora Karamzin – Ett Aristokratiskt liv mukaan Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II vieraili kartanossa syyskuussa 1863 saapuessaan Suomeen avaamaan valtiopäiviä.

Keisarin vierailuun kuului metsästysretki Espoon Träskändassa. Kartanopuisto on suosittu ulkoilualue ja yksi Espoon vanhimmista luonnonsuojelualueista.

Keisarin vierailua varten Träskändaan rakennettiin kuusikulmainen käymälä ja väliaikaiset tanssisali- ja ravintolatilat.

Käymälää ei olisi ehkä koskaan rakennettu, jos keisari Aleksanteri II ei olisi vieraillut Träskändassa. Myös venevaja ja näkötorni jäivät eri syistä rakentamatta.


Erkki Härö kertoo teoksessaan Espoon­ rakennus­kulttuuri ja kulttuuri­maisema (Espoon kaupungin­museo, 1991) , että Träskändan käymälärakennuksen eli latriinin on suunnitellut aikansa tunnetuin arkkitehti Georg Theodor Policron Chiewitz (1815–1862), ilmeisesti 1860-luvun alussa.

Käymälän perustukset on tehty graniittiharkoista, hirsirunkoinen rakennus on rapattu sisältä ja ulkoa.

Aurora Karamzin -kirjan mukaan ”Käymälä ainakin oli valmis1863 keisari Aleksanteri II:n vieraillessa kartanossa”.

Käymälän lisäksi Chiewitzin tunne­tuimpia töitä on Helsingin Kruunun­haassa­ sijaitseva Ritarihuone, joka valmistui vuonna 1862.

”Käymälää ei rakennettu aivan alkuperäispiirustusten mukaan, vaan kuusisivuista runko-osaa kiertävä 12-sivuinen avokuisti korvattiin ovien päällä olevilla pienillä katoksilla. Muutenkin koristelua on hieman yksinkertaistettu”, kirjoittaa Härö teoksessaan.

Hän pitää rakennuksen erikoispiirteenä rungon keskellä kohoavaa tuuletustornia ritilöineen.

”Vuonna 1867 laaditusta kartasta päätellen käymälä sijaitsi nykyistä paikkaa pohjoisempana, lähellä tallia.”

”Käymälän alkuperäiset silkkitapetit ovat ajan saatossa hävinneet.”

Träskändan puinen päära­kennus tuhoutui tuli­palossa vuonna 1888, mutta käymälä säästyi tuholta. Ulkohuussi ei ole enää käytössä.

Vantaalaiseen Hämeenkylän kartanoon rakennettiin myös käymälä, jonka Carl Ludvig Engel suunnitteli, kun keisari Nikolai I oli saapumassa vierailulle Suomeen.

Lopulta jäi mysteeriksi, kävikö keisari koskaan häntä varten rakennetussa käymälässä.

”Emme tiedä, onko hän käynyt siellä vai jäikö se aikomukseksi vai rakennettiinko rakennus vain hänen kunniakseen”, Vuorikoski sanoi.