Vanhoja raitiovaunuja myytiin kesämökeiksi 1950–1970-luvuilla: Nyt keskellä metsää maatuu kaksi raitiovaunua

Julkaistu:

Korpilahdella raitiovaunuja käytettiin työmaa- ja lomaparakkeina, muistelee espoolainen Risto Hangasjärvi.


Korpilahdella Jyväskylässä on erikoinen paikallisnähtävyys: keskellä metsää lahoaa kaksi graffitien peittämää vanhaa raitiovaunua.

Alunperin raitiovaunut on tuotu Korpilahdelle loma- ja työmaaparakeiksi vuonna 1956, kertoo espoolainen Risto Hangasjärvi. Hänen äitinsä oli kotoisin Korpilahdelta ja omisti sieltä pienen kesäpaikan ja metsäpalstan.

”Sedällä oli kuorma-auto, sen lavalla raitovaunut kuljetettiin Korpilahdelle. Se oli kevättä, niin varhaista, että oli vielä lunta maassa”, Hangasjärvi muistelee.

Enimmäkseen raitiovaunut toimivat Hangasjärven serkun tukikohtana metsätöiden aikaan. Kesäaikaan myös Hangasjärvi kävi itse Korpilahdella.

”Loma-aikaan me siellä käytiin, joskus talvellakin. Joskus yövyinkin raitiovaunussa. Siellä oli ihan hyvä nukkua”, Hangasjärvi sanoo.

Äidillä oli myös Korpilahden kirkonkylällä parempikuntoinen pikkutalo, ja vähitellen käynnit raitiovaunuilla vähenivät. Kun Hangasjärven äiti kuoli 1980-luvun loppupuolella, loppuivat käynnit kokonaan.

Nyt vanha mökki on romahtanut ja raitiovaunutkin erittäin huonossa kunnossa.

”Olen käynyt niitä katsomassa monta kertaa. Sinne on aika vaikea päästä, kun tie on aikalailla metsittynyt”, Hangasjärvi sanoo.


Korpilahden raitiovaunut ovat herättäneet vuosien saatossa ihmetystä. Mitenkään poikkeuksellista ei vanhojen raitiovaunujen ottaminen kesämökkikäyttöön ole kuitenkaan ollut.

”Mökki-innostus oli sotien jälkeen kova, ja siihen aikaan vaunuja sai ostaa mökkitarpeiksi. Se on kyllä ihan huippu, että Korpilahdelle asti on vaunuja viety. Se on ihan umpimetsää”, sanoo raitiotieharrastaja, Suomen raitiotieseuran johtokunnan jäsen Jorma Rauhala.

Hän on käynyt katsomassa mökkikäyttöön otettuja raitiovaunuja eri puolilla Suomea, myös Korpilahdella.

”Helsingin kaupungin liikennelaitos myi aikoinaan vanhoja vaunuja kirjanpitoarvolla. Raitiovaunuun pystyy jonkinlaisen uuninkin rakentamaan ja tekemään sapuskaa. Mökkien vaatimustaso oli siihen aikaan toinen”, Rauhala sanoo.

Vanhoja vaunuja on ollut mökkikäytössä erityisesti Uudellamaalla ja Turun seudulla. Turun raitiotieliikenne loppui vuonna 1972.

Eksoottisin paikka, missä Rauhala on käynyt katsomassa mökkikäyttöön otettua vaunua, on ollut Porvoon saaristossa.

”Se oli tunnin venematkan päässä Porvoosta. Kaveri otti yhteyttä ja kyseli, mikä tämä on. Hänellä ei ollut vanhempia enää elossa kertomassa, miten vaunu oli sinne kuskattu.”


Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) myi vanhoja vaunujaan muun muassa mökkikäyttöön vielä 1970-luvulla. Valtaosa mökkikäytössä olleista vaunuista onkin 1910- ja 1920-lukujen vaunuja, joista HKL luopui asteittain 1950–1970-luvuilla, Rauhala kertoo.

Vaunuja päätyi myös muuhun kuin mökkikäyttöön. Monet kaupungit hankkivat vanhoja vaunuja esimerkiksi leikkipuistoihin.

Nykyään käytöstä poistetut vaunut yleensä romutetaan. Viime vuonna HKL luovutti muutamia käytöstä poistettuja raitiovaunuja julkiseen käyttöön. Raitiovaunuja päätyi muun muassa Tampereelle, Mikkeliin ja Helsinkiin Teurastamon alueelle sekä Kustaankartanon palvelukeskuksen pihalle.


Korpilahden vaunut ovat alunperin peräisin 1910- ja 1920-luvuilta. Hangasjärvi muistelee, että hänen äitinsä olisi ostanut Korpilahden raitiovaunut kuultuaan varikolla työskentelevältä tuttavaltaan, että siellä oli pari onnettomuudessa vioittunutta vaunua.

”Toinen vaunuista oli ollut kolarissa jossain päin Kalliota. Muistelen, että se olisi ollut ihan kuolonkolari”, Hangasjärvi sanoo.

Rauhala on tutkinut Korpilahden vaunujen historiaa. Hänen mukaansa toinen Korpilahden raitiovaunuista oli mukana yhdessä Suomen historian suurimmista raitiotieonnettomuuksista Porthaninkadulla maaliskuussa vuonna 1955.

Onnettomuudessa bussi osui vastaantulevaan raitiovaunuun Porthaninkadulla. Törmäyksen seurauksena raitiovaunu liukui alas Porthaninkatua ja törmäsi Siltasaarenkadulla toiseen raitiovaunuun. Onnettomuudessa loukkaantui 50 ihmistä, mutta kuolonuhreilta säästyttiin.

Korpilahdella metsään hylätyistä raitiovaunuista on tullut jonkin sortin nähtävyys sen jälkeen, kun Yle kertoi raitiovaunuista vuonna 2012.

Lähistöllä asuva Jari Temonen kävi katsomassa raitiovaunuja ensimmäisen kerran kymmenisen vuotta sitten. Nyt hän käy kuvaamassa raitiovaunuja noin kerran vuodessa. Tässä jutussa olevat kuvat hän otti tämän vuoden kevättalvella.

”Kyllä siellä porukkaa ramppaa. Ihmiset kyselevät paikallisilla keskustelupalstoilla, että missä ne raitiovaunut ovat. Joku geokätkökin siellä taitaa olla”, Temonen sanoo.

Nyt vaunut on sotkettu kokonaan graffiteilla. Jossain kohtaa paikallinen nähtävyys saattaa kadota kartalta kokonaan, Temonen pohtii.

”Sinne ne maatuvat muutaman kymmenen vuoden päästä. Luonto ottaa omansa.”