Kiviselle tontille nousi 1960-luvulla persoonallinen omakotitalo, jota remontoitiin yli 40 vuoden ajan: ”Hemmetti, isä jätti tässä aikamoisen huolen meille”

Julkaistu:

Taiteilijat voivat vuokrata Kauko Räsäsen ateljeetalosta työtiloja.


Kaikesta näkee, ettei tämä ole ihan tavallisen espoolaisen omakotitalon piha. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy pihalla oleviin patsaisiin: yksi näyttäisi poimivan kukkia, toinen retkottaa pihanurmella takamus pystyssä.

Patsaiden takana jyrkässä kalliorinteessä nousee persoonallisen näköinen omakotitalo. Nopealla vilkaisulla on hankala erottaa, mistä talo alkaa ja mihin se loppuu.


Kallioiselle tontille Espoonlahteen rakennuttu talo on kuvanveistäjä Kauko Räsäsen ja tämän ensimmäisen vaimon, taiteilija Anna Räsäsen luomus. Taiteilijapariskunta ryhtyi rakentamaan taloa 1960-luvun alussa.

”Isä ja äiti tekivät tämän eteen hirveästi töitä. He kaivoivat käsin tontille kaivon, ja heillä oli nokkakärryn tapaiset kärryt, joilla he roudasivat valtavan määrän tontilta räjäytetystä kalliosta irronneita kiviä”, kertoo Räsästen tytär Leena Arnould.


Itsekin talossa nuoruudessaan asunut Arnould on kuullut talon alkuvaiheen tarinat loputtoman monta kertaa. Nyt hän kertoo niitä eteenpäin, ei pelkästään Räsästen tyttärenä vaan myös Kauko Räsäsen ateljeetalosäätiön hallituksen jäsenenä.

Vuonna 2015 kuollut Kauko Räsänen säätiöi talon vuonna 1994. Nyt talossa on työskentely- ja asuintiloja, joita vuokrataan edullisesti taiteilijoille.

Eli ei siis tosiaankaan mikään ihan tavallinen omakotitalo.


Tosin jotain yhteistä ateljeetalolla on tavallisten omakotitalojen kanssa: kuten niin monet muutkin taloprojektit, myös tämä taloprojekti oli aina vähän kesken. Vaikka rakennus valmistui pääpiirteissään 1960-luvulla, laajensi Räsänen taloa aina 2000-luvulle asti.

”Muistan, kuinka isä aina juuri ennen joulua aloitti jonkun rakennusprojektin. Rakentaminen oli hänelle harrastus ja terapiaa”, Arnould kertoo.

Kauko Räsänen onkin jättänyt jälkensä ateljeetaloon. Sen lisäksi, että pihalla on runsaasti Räsäsen töitä, löytyy vanhasta makuuhuoneesta kokoelma Räsäsen tekemiä mitaleja. Myös monet ateljeetalon yksityiskohdat, kuten koristeelliset ovet, ovat Räsäsen käsialaa.


Alunperin ateljeetalo oli kuitenkin Anna Räsäsen idea. Hän halusi, että taiteilijoille olisi tarjolla edullisia työtiloja. Ennen oman ateljeetalon valmistumista Räsäset olivat itsekin asuneet Tapiolan ateljeetalossa.

Nyt Kauko Räsäsen ateljeetalossa on kuusi ateljeetilaa, joista viiden yhteydessä voi myös asua. Valitettavasti Anna Räsänen ei ehtinyt tätä nähdä. Hän kuoli jo vuonna 1969.


Yksi ateljeetalon nykyisistä vuokralaisista on kuvanveistäjä Samu Viitanen. Hänellä on ollut ateljeetalossa työtila jo reilun parin vuoden ajan. Tänä keväänä Viitanen muutti myös asumaan ateljeetaloon.

Ateljeetalossa työskennellessään Viitanen on hyödyntänyt Kauko Räsäsen varastoista löytämäänsä materiaalia.

”Kauko Räsäsen henki on täällä läsnä. Täällä on mahdollista tehdä työtä vanhoille perustuksille, se on suuri rikkaus”, Viitanen kertoo.


Myös Arnould kertoo aistivansa ateljeetalossa vanhempiensa läsnäolon.

”Katsellessani pihalla tänä keväänä kevään ensimmäistä västäräkkiparia minulle tuli ihan sellainen olo, että isä ja äiti on siinä ja että he ovat tyytyväisiä siihen, mitä täällä tehdään”, Arnould sanoo.


Viitanen työskentelee alunperin Anna Räsäselle suunnitellussa ateljeessa. Se on komea tila, jonka seinää koristaa näyttävä valkoinen reliefi. Alkukesän aamupäivänä aurinko siivilöityy ateljeehen kauniisti.

”Tykkään tästä tilasta itseasiassa enemmän kuin isän ateljeesta”, Arnould sanoo ja katsoo ateljeessa ympärilleen.


Tila on täynnä Viitasen isoja, valkoisia kipsitöitä, jotka valetaan myöhemmin pronssiin. Valujen teettäminen vain on todella kallista.

”Osa isänkin töistä oli kipsissä vuosikymmeniä ennen kuin ne valettiin vasta 1990-luvulla”, Arnould lohduttaa kipsimuottien tulevaisuutta pohtivaa Viitasta.


Arnouldin ja Viitasen puheista saa kuvan, että Kauko Räsäsen ateljeetalossa elää omanlaisensa, yhteen hitsautunut taideyhteisö. Vaikka Arnould on vanhempiensa luomukseen tyytyväinen, on talon ylläpitäminen aiheuttanut vuosien saatossa myös huolta.

”Talon pyörittäminen on vaativaa. Olen kiintynyt taloon ja ajatus sen takana on hyvä, mutta varmaan kaikilla meillä on joskus ollut sellainen olo, että hemmetti, isä jätti tässä aikamoisen huolen meille”, Arnould sanoo. Hän asuu itse Lohjalla ja käy talolla vain silloin tällöin.

Persoonallisessa ateljeetalossa riittää kunnostettavaa, eikä säätiöllä ole vuokratuottojen lisäksi juuri muita tuloja. Jonkin verran taloa on kunnostettu yhdessä siellä asuvien taiteilijoiden kanssa ja isompiin remontteihin on haettu apurahoja.

Tänä keväänä ateljeetalo on avattu poikkeuksellisesti myös yleisölle. Kauko Räsäsen ateljeetila, rakennuksen suurin ateljee, on nyt tyhjillään ja siellä on järjestetty muun muassa konsertteja. Konserttien tuotoilla rahoitetaan ateljeetalosäätiön toimintaa.

Suuri ateljee on taipunut vaivatta myös konserttisaliksi.

”Muusikot ovat sanoneet, että täällä on erinomainen akustiikka”, Arnould kehaisee.

Varsinainen taiteiden talo.

Kauko Räsänen


 Syntyi vuonna 1926 Suistamossa ja kuoli vuonna 2015 Espoossa.

 Kuvanveistäjä, joka tunnetaan mitaleista ja suurikokoisista veistoksista.

 Suunnitellut muun muassa Espoo-mitalin sekä Espoon valtuustotalon ovet ja reliefit.

 Rakensi ensimmäisen vaimonsa Anna Räsäsen kanssa ateljeetalon Espooseen.