Onko tässä Suomen kaunein opiskelija-asuntola? Espoon Finnsinmäellä on asuttu jo kivikaudella, nyt sieltä aletaan vuokrata asuntoja opiskelijoille

Julkaistu:

Finnsin kansanopiston alue kertoo Espoon historiaa pienoiskoossa. Finnsinmäellä asuttiin jo kivikaudella, ja pian alue saa jälleen uusia asukkaita lyhyen tauon jälkeen.


Espoon historian eri vaiheet voi melkeinpä tiivistää yhdelle alueelle, rauhalliselta näyttävälle Finnsinmäelle. Alue on osoittanut olevansa yllättävän keskeisellä paikalla useaan otteeseen.

Finnsinmäellä on asuttu jo vuosituhansia sitten, ja sen kautta on kuljettu sekä itään että länteen keskiajalta saakka. Täällä maaseutu ja kartanoelämä ovat kohdanneet, ja tänne on tultu sotaa pakoon.

”Alueella näkyy hyvin se kerroksellinen muutos, joka Espoossa on tapahtunut. Se on hyvä esimerkki niistä samoista asioista, joita toki on havaittavissa muuallakin Espoossa. Täällä tapahtumat ovat vain tapahtuneet samalla paikalla”, toteaa Espoon kaupunginmuseon museolehtori Jenni Siltainsuu.

Siltainsuu on tutustunut alueeseen, kun hän on pitänyt historiakierroksia aivan Finnsinmäen kupeessa olevalla Mankbyn keskiaikaisella kylätontilla. Alue on kansallisesti merkittävä, ja reipas kymmenen vuotta sitten Mankbyn keskiaikaisen kylätontti nousi esille, kun alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia.

Aivan kylätontin tuntumassa on Finnsin entinen kansanopisto, jonka keltainen päärakennus on koristanut Finnsinmäkeä 1890-luvulta lähtien. Sen historia ei ole ollut yhtä lailla esillä kuin lähistöllä olevan Espoonkartanon.


Finnsinmäen historia ulottuu paljon kauemmaksi kuin kansaopiston perustamiseen tai keskiaikaan. Itse asiassa viitteitä asutuksesta löytyy aina kivikaudelta saakka, Siltainsuu kertoo.

”Paikalla on ollut hyvä sijainti siitä lähtien.”

Vielä kivikaudella Espoo oli pääosin saaristoa ja Finnsinmäki oli saari, joka sijaitsi merenlahteen johtavan salmen suulla. Se oli yksi niistä paikoista, jossa asui hylkeenpyytäjiä. Heitä oli myös muualla Espoossa, yhteensä joitakin kymmeniä.

Sitten maa kohosi ja meren ranta siirtyi kauemmaksi. Finnsinmäki sekä muu nykyisen Espoonkartanon alue pysyi kuitenkin silloisten kulkureittien ytimessä. Alueelle on päässyt esimerkiksi Espoonlahteen laskevaa Mankin jokea pitkin.

Merkittävää lienee, että keskiajalta lähtien alueen läpi on kulkenut Turun ja Viipurin yhdistävä Suuri rantatie eli Kuninkaantie. Reitti kulkee pitkin nykyistä Mankintietä, Finnsinmäkeä ja Kuninkaankartanontitietä.

Kuninkaantien matkaajia varten Finnsinmäelle perustettiinkin kestikievari, joka toimi eri rakennuksissa aina vuoteen 1916 saakka.

Siltainsuun mukaan todennäköistä on, että Finns on saanut nimensä Mankbyn viimeisen asukkaan Vicentius Jacobsonin mukaan. Hän siirsi talonsa lähelle nykyistä kansanopistoaluetta, kun kuningas Kustaa Vaasa lunasti Mankbyn kylän maat ja perusti Espoonkartanon vuonna 1556.


Edelläkävijöiden joukkoon Finnsinmäki kuului myös, kun ruotsinkielinen kansanopisto aloitti siellä toimintansa Mellersta Nylands folkhögskola -nimellä marraskuussa 1891.

Tämä on yksi ensimmäisistä paikoista, joissa kansanopistotoiminta alkoi Suomessa yli 125 vuotta sitten. Vain kahta vuotta aiemmin kansakoulunopettaja Sofia Hagman oli perustanut Suomen ensimmäisen kansanopiston Kangasalle.

Espooseen perustettu ruotsinkielinen kansanopisto oli tarkoitettu lähinnä maaseudulla asuville. Oppilaita tuli erityisesti Espoosta ja Kirkkonummelta sekä muualta Länsi-Uudeltamaalta.

Aina sotavuosiin saakka opiston opetus keskittyi maatalouteen ja kotitaloustöihin liittyviin taitoihin, ja koulussa toimi maamies- ja emäntäosasto. Näiden lisäksi opetettiin laajalti eri kouluaineita.

Aluksi kansanopisto toimi vanhassa kievarirakennuksessa kunnes vuonna 1897 valmistui kansanopistorakennus. Sen suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin, joka on suunnitellut useita asuin- ja liiketaloja myös esimerkiksi Helsingin kantakaupunkiin. Espoonkartanon tuolloin omistaneet Arthur ja Bertha Myrberg olivat puolestaan lahjoittaneet maistaan Finnsinmäen kansanopistoa varten.

Kansanopiston toiminnasta lähialueen asukkaatkin pääsivät osalliseksi, sillä vuoteen 1909 saakka osa oppilaista oli majoitettuna lähiseudun maatiloille, kunnes pihapiiriin valmistui oppilaille tarkoitettu oma asuntola.

Opiston opiskelijamäärä pyöri vuosikymmenien ajan noin 30 oppilaassa.


Sotavuosina kansanopiston opetus keskeytyi lukuvuosiksi 1941–42 ja 1944–45, kun se toimi Helsingistä, Porkkalasta ja Karjalasta tulleiden evakuointipaikkana.

Finnsin historiasta koottujen tietojen mukaan alueella majoittui myös sotilaita, kun Porkkalan vuokra-alue luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Raja kulki idässä pitkin Espoonlahtea, vain muutaman kilometrin päässä Finnsinmäestä.

Sotien jälkeen opisto kärsi useaan otteeseen vähäisestä opiskelijamäärästä ja toimintaa uudelleen organisoitiin useaan otteeseen. 1950-luvulla koulun nimeksi tuli Finns folkhögskola. Viimeisimpänä tapahtui ruotsinkielisten kansanopistojen yhdistyminen vuonna 2008.

2000-luvulla kansanopistossa koulutettiin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia, kunnes kansanopiston toiminta päättyi vuonna 2011. Koulun omistanut Svenska folkskolans vänner myi tilat suomenkieliselle ammattioppilaitos Omnialle.

Tällä hetkellä Finnsissä on kokous- ja juhlatilojen ohella majoituspalveluita sekä kaikille avoin lounasravintola.

Omnian oman toiminnan lisäksi Finnsissä järjestetään myös työväenopiston kursseja, eri toimijoiden omia leirejä ja koulutuksia sekä suosittuja vanhanajan joulumyyjäisiä ennen joulua.

Ripaus entisestä on kuitenkin palaamassa takaisin syksyllä Finnsinmäelle. Omnian palvelupäällikön Tanja Griffithin mukaan opiskelijoita saapuu jälleen asumaan alueelle, kun kansanopiston oppilasasuntolana toimineesta rakennuksesta aiotaan vuokrata asuntoja heidän opiskelijoilleen.

”Historiaa kunnioittaen pyrimme täällä toimimaan jatkossakin”, toteaa Griffith.

Lähteet: Finns. Folkhögskola 1891–1984, Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (1991), ammattioppilaitos Omnia