Liikenteenjakaja rakennettiin vinoon keskelle ajokaistaa Espoossa – Autoilijat alkoivat heti ajaa sitä päin

Julkaistu:

Liikenteenjakajan tarkoitus oli hillitä Nöykkiönkadun kovia ajonopeuksia. Liikenteenjakajan vieressä oleva bussipysäkki tuli kuitenkin kaupungille yllätyksenä.


Latokaskeen asennettiin viime viikolla uusi liikenteenjakaja, ja melkein heti liikenteenjakajan asennuksen jälkeen oli ensimmäinen auto ajanut sitä päin.

”Ajoin siitä torstaina ohi, ja liikennemerkit olivat taittuneet sen takia, että siitä oli ajanut henkilöauto yli. En ihmettele yhtään. Liikenteenjakaja on sijoitettu oudosti vinoon”, kertoo Latokasken kupeessa Nöykkiössä asuva Jukka Peurala.

Liikenteenjakajan sijainti on herättänyt paljon kummastusta alueen Facebook-ryhmissä. Liikenteenjakaja sijaitsee Nöykkiönkadun ja Kaskenpolttajantien risteyksen tuntumassa, bussipysäkin kohdalla. Se on myös vinossa niin, että se peittää lähinnä bussipysäkin puoleisen, Kukkumäen suuntaan vievän kaistan.

”Nyt kaikki liikenne menee bussipysäkin kautta, kun ihmiset väistävät liikenteenjakajaa”, Peurala sanoo.



Liikenteenjakaja on asennettu Nöykkiöntielle sen takia, että alueelta on tullut valituksia kovista ajonopeuksista, kertoo Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska. Liikenteenjakajan sijoittaminen bussipysäkin tuntumaan ei kuitenkaan ollut alunperin kaupungin tarkoitus.

”Liikenteenjakajaa on suunniteltu viime vuonna. Silloin oli hetki, ettei siitä kulkenut yksikään bussi. Sitten tuli metron liityntäliikenteen parantamiseksi uusia linjoja ja Nöykkiönkatua alkoi kulkea bussi eikä suunnitelmaa huomattu päivittää uudelleen”, Tanska kertoo.

Liikenteenjakajasta on tullut paljon palautetta, ja kaupunki miettii nyt, mitä sen kanssa tehdään.

”Se täytyy miettiä kokonaan uudelleen, että minkälainen ratkaisu siihen on mahdollinen. Siinä on käynyt virhe, ja kadun tilanne on muuttunut siitä, kun suunnitelmat on tehty”, Tanska sanoo.

Nöykkiönkatu on pitkä ja suora ja ajonopeudet nousevat kadulla helposti yli 50 kilometrin nopeusrajoituksen, Tanska kertoo.

”Nöykkiönkatu on vanha katu. Jos se olisi uusi, se voitaisiin alunperin suunnitella niin, ettei siinä tulisi houkutusta ajaa kovaa. Kun Latokaskenniittyä aletaan rakentamaan, tehdään myös Nöykkiönkadusta katumaisempi”, Tanska kertoo.

Yksi keino hillitä nopeuksia on tehdä katuun mutkia ja keskisaarekkeita. Myös kavennuksia, liikenteenjakajia ja töyssyjä käytetään tarvittaessa. Töyssyjä ei kuitenkaan suosita kaduilla, joissa kulkee linja-autoja. Joskus kadulle saatetaan myös asentaa nopeusnäyttö. Niidenkin on havaittu hidastavan nopeuksia.

”Nopeuksien hillinnän keinojahan ei tarvittaisi, jos autoilijat malttaisivat noudattaa nopeusrajoituksia”, Tanska muistuttaa.

Parikymmentä vuotta Nöykkiössä asunut Peurala ihmettelee kaupungin intoa hillitä ajonopeuksia Nöykkiössä ja Latokaskessa.

”Se on ihan ymmärrettävää, että halutaan nopeuksia alas, mutta en näe, että täällä olisi nopeusrajoitusten noudattamisen kanssa ongelmia. Henkilöautot ajavat täällä maltillisesti. Satunnaisesti saattaa olla sellaisia, jotka ajavat läpi nopeampaa.”

Peuralan mukaan Nöykkiössä on tehty muitakin ajonopeuksien hidastamiseen tarkoitettuja järjestelyjä, joiden toimivuuden hän kyseenalaistaa.

Esimerkiksi Eestinmalmintiellä olevien koko kaistan levyisten kavennusten liikennemerkit ovat Peuralan mukaan usein nurin, kun autoilijat eivät ole huomanneet kavennuksia.

”Kavennuksista ei varoiteta missään. Jos ajelet ensimmäistä kertaa tuota reittiä ja on talvi, niin se voi olla aika hämmentävää, että yhtäkkiä ajokaista päättyy kavennukseen, jonka keskellä on tolppa. Siitä tulee vaaratilanteita, kun väistetään kavennusta viime hetkellä.”

Eestinmalmintie on pyritty suunnittelemaan niin, että ajonopeudet pysyisivät siellä maltillisina, Tanska kertoo.

”Siellä on paljon keskisaarekkeita ja paljon mutkia ja ajoratabussipysäkkejä. Siellä on kaikenlaista mahdollista paitsi töyssyjä”, Tanska listaa.

”Voi olla, että joku joskus törmää saarekkeeseen tai liikennemerkkiin, mutta silloin voi pohtia, että kenen vika se on.”