Keskellä Espoota pesii äärimmäisen uhanalaisia lintuja – Luontokuvaaja Tuomas Heinonen ryhtyi taisteluun niiden puolesta

Julkaistu:

HS kävi tutustumassa Suomenojan lintualtaisiin yhdessä luontokuvaaja Tuomas Heinosen ja Finnoon asuinaluetta suunnittelevan projektinjohtaja Kimmo Leivon kanssa.


Ensimmäistä kertaa valokuvaaja Tuomas Heinonen ei muista. Sen on täytynyt olla joskus lapsena. Isä on hänet tänne todennäköisesti tuonut, Suomenojalle lintuja katsomaan ja valokuvaamaan.

Tuomas Heinosen isä Tommi Heinonen on luonnosta kiinnostunut valokuvaaja – ja sellainen tuli myös Tuomas Heinosesta. Espoolaiselle Heinosten perheelle Suomenojan lintualtaat olivat helppo lähikohde, jossa oli mahdollista bongata harvinaisia lajeja ja tutustua luontokuvaukseen.

Parhaimmillaan Tuomas Heinonen kävi altailla viitenä, kuutena päivänä viikossa. Viime vuosina käyntimäärät ovat harventuneet. Nyt Heinonen käy altailla silloin tällöin, yleensä kävelemässä tai hakemassa jotain tiettyä valokuvaa, jossa oikea lintulaji uiskentelee juuri oikeassa valossa.

”Viime aikoina olen kuvannut enemmän nisäkkäitä ja Suomenojan aamut ovat jääneet vähemmälle. Nyt haen Suomenojalta erikoisempia täsmäotoksia. Toki viihdyn edelleen altaalla kävellen ja ihmetellen”, Heinonen sanoo.

Ja on Heinosella myös yksi erityinen syy käydä Suomenojalla. Se on altaan viereen suunniteltu 17 000 asukkaan Finnoon kaupunginosa. Mutta palataan siihen hieman myöhemmin.


Suomenojan lintualtaat ovat koko Suomenkin mittakaavassa ainutlaatuinen luontokohde. Täällä Etelä-Espoossa, Suomenojan voimalaitoksen ja vilkkaan Länsiväylän välissä sijaitsevissa altaissa voi nähdä useita sellaisia lintulajeja, joita ei muualla Suomessa juuri näy. Tuoreimman linnustoseurannan mukaan alueella pesii kymmenkunta uhanalaista lajia.

Osa allasta kiertävistä lenkkeilijöistä tuskin edes tietää, että rantavedessä sulavasti sukelteleva vesilintu on erittäin uhanalainen mustakurkku-uikku. Tai että sen takana polskuttelee äärimmäisen uhanalainen punasotka.

Juuri tässä piilee Suomenojan hienous: harvinaiset lajit ovat helposti kaikkien ulottuvilla, melkein kuin tarjottimella.

”Meille Suomenojan kävijöille on lähes itsestään selvää, että kun me tullaan tänne, niin me nähdään esimerkiksi uhanalainen harmaasorsa. Muualla Suomessa jengi saattaa ajaa satoja kilometrejä nähdäkseen jonkun harvinaisen lajin ja meillä se on siinä, altaalla uiskentelemassa”, Tuomas Heinonen sanoo.

Alueen harvinainen linnusto on pitkälti sattuman satoa. Alunperin Suomenojan altaat on rakennettu jätevedenpuhdistamon saostusaltaiksi. Niihin on vähän kuin vahingossa muodostunut ihan kokonaan omanlaisensa ekosysteemi, ja vuosien saatossa altaista on kehittynyt lintujen valtakunta.


Nyt tuo valtakunta on, jos ei nyt suoranaisesti uhattuna, niin ainakin isojen muutosten edessä. Tuleva Finnoon metroasema sijaitsee kivenheiton päässä Suomenojan altaista. Metroaseman ympärille on tarkoitus rakentaa kokonaan uusi Finnoon kaupunginosa 2020- ja 2030-luvuilla.

Luontoaktiiveja mietityttää se, miten raskas rakentaminen vaikuttaa alueen lintuihin. Heinonen seuraa yhdessä muiden Suomenojasta kiinnostuneiden valokuvaajien kanssa rakennustöiden vaikutusta altaan tilanteeseen. Vuonna 2012 valokuvaajat perustivat yhdistyksen, Suomenojan luonto ry:n, jonka tarkoitus on kertoa Suomenojan lintualtaiden luonnosta.

Finnoon suunnitelmista ja alueella tehdyistä rakennustöistä raportoidaan yksityiskohtaisesti yhdistyksen verkkosivuilla. Suomenojan luonto järjestää altailla myös valokuvanäyttelyitä ja opastuksia. Yhdistys on julkaissut Suomenojan lintualtaista kertovan kirjankin ja alueen luonnosta kertova valokuvanäyttely on ollut esillä eri puolilla pääkaupunkiseutua.

Alkusysäys yhdistyksen perustamiselle oli juuri alueelle suunniteltu rakentaminen.

”Oli tiedossa, että Suomenojan lähistölle on tulossa isoja muutoksia. Halusimme dokumentoida alueen sellaisena kuin se on ennen rakennustöitä. Kun perustimme yhdistykselle kotisivun, huomasimme, että myös virkamiehet alkoivat seurata sitä”, Heinonen sanoo.


Suomenojan lintualtaiden arvokkaassa luonnossa ja vajaan 20 000 asukkaan kaupunginosassa riittää yhteen sovittelemista. Pelkästään luontoselvityksiä alueesta on tehty viitisenkymmentä. Siitä, miten luonnon ja rakentamisen yhteensovittaminen käytännössä oikein onnistuu, vastaa pitkälti Finnoon projektinjohtaja Kimmo Leivo.

”Haluamme keskittää ihmisiä hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Siitä tulee tarve rakentaa asumista Finnoon keskustaan, metroaseman ympärille. Alueen rakentamisessa mennään mieluummin ylöspäin ja tehdään korkeaa rakentamista. Näin jää enemmän tilaa lähiluonnolle”, Leivo selittää.

Hän on luvannut lähteä kävelykierrokselle lintualtaille yhdessä Tuomas Heinosen ja HS Espoon kanssa. Tarkoitus on keskustella alueen luontoarvoista ja uudesta Finnoon kaupunginosasta.

”Mitään kukkotappelua et tästä sitten saa”, Leivo varoittaa etukäteen puhelimessa. ”Me olemme tehneet tätä hyvässä yhteistyössä.”

Suomenojan luonto sekä muut alueella toimivat aktiivit ja yhdistykset ovatkin toimittaneet kaupungille paljon tietoa alueen luonnosta ja altailla elävistä lajeista. Luontoharrastajien aktiivisuus on jo vaikuttanut alueen suunnitelmiin. Esimerkiksi Suomenojan pohjoispuolella kulkevan Suomenlahdentien sillan linjausta muutettiin aktiivien kerääminen tietojen perusteella.


Naurulokit kirkuvat, kun lähdemme Heinosen ja Leivon kanssa kiertämään allasta. Alueella pesii tiettävästi Uudenmaan suurin naurulokkiyhdyskunta, lähes 2 000 paria.

”Jotkut ovat epäilleet, että naurulokit häiritsevät tulevia asukkaita, kun ne pitävät kovaa ääntä, mutta eihän tuo meteli niin kova ole. Ja toisaalta, tästä tulee luonnonläheinen alue ja naurulokkien äänet kuuluvat luontoon”, Leivo pohtii.

Kovaäänisillä naurulokeilla on oma tärkeä paikkansa Suomenojan altaiden lintuyhdyskunnassa.

”Ne toimivat suoja-armeijana alueen muulle linnustolle. Ne varoittavat kirkunallaan muita lajeja, jos ne havaitsevat alueella jotain epäilyttävää ja yrittävät joukolla ajaa sen pois”, Heinonen kertoo.

Leivo viittilöi altaan yli metrotyömaan suuntaan:

”Taloja tulee tuonne, missä näkyy tuo metroaseman työmaan oranssi aita.”

Korkeimmat metroaseman ympärille nousevat rakennukset ovat yli 20-kerroksisia. Sitä, miten linnut reagoivat korkeaan rakentamiseen, ei voi oikein etukäteen tietää, Heinonen sanoo.

”Olemme olleet huolestuneita siitä, mitkä alueen suoja-alueet tulevat olemaan. Vaikka ne olisivat sinänsä kunnossa, linnut voivat ajatella asioita vähän eri tavalla. Vaikka meistä joku tietty suoja-alue on ihan hyvä, niin linnut voivat tulkita sitä eri tavalla ja lähteä altailta.”


Leivo vakuuttaa, että suoja-alueiden määrittelyssä on kuultu asiantuntijoita. Täyttä yhteisymmärrystä suoja-alueista ja -etäisyyksistä ei kuitenkaan kaupungin ja luontoaktiivien välillä ole. Pääkaupunkiseudun lintuyhdistys Tringa on valittanut Finnoon keskustan asemakaavasta, sillä sen mielestä kaupungin määrittämä suojaetäisyys on liian kapea.

”Linnuthan sen lopulta päättävät, sopeutuvatko ne uudistuksiin vai ei. Sitä ei voi kukaan tietää etukäteen”, Heinonen pohtii.

Suomenojalla kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se tekee vaikutusten arvioinnin välillä vaikeaksi.

”Jos rakentaminen esimerkiksi aiheuttaa sen, että naurulokit lähtevät, lähtevät muutkin linnut, sillä naurulokit toimivat niiden suojana”, Heinonen selittää.

Tai jos altaiden vesien koostumus muuttuu, vaikuttaa se vedessä eläviin lajeihin, mikä puolestaan vaikuttaa niitä ravinnokseen käyttäviin lintuihin.

”Pohjatyö pitää tehdä todella huolella. Alueen suunnittelu vaatii syvällistä tietämystä kokonaisuudesta ja riippuvuuksista. Tämä on monien asioiden yhteensovittamista”, Leivo sanoo.


Kierros on edennyt altaan pohjoispuolelle. Vastaan tulee muutama kuvaaja, jotka tervehtivät iloisesti Heinosta. He asettuvat asemiin rantaviivan tuntumaan koivujen juurelle. Syykin selviää: rantavedessä polskivat altaan erikoisuuksiin kuuluvat mustakurkku-uikku ja punasotka.

Suomenojan lintuja eivät uhkaa vain ihmiset. Alueella on nähty muun muassa supikoiria ja kettuja. Jos ne pääsevät jollain ilveellä veden poikki lintujen keskelle, voi lopputuloksena olla aikamoinen teurastus.

”Näetkö tuon putken? Sen käyttötarkoitusta ei tiedetä, mutta sitä pitkin nisäkkäät pääsevät altaan keskelle. Uusimmassa lintuselvityksessä esitetään putken poistamista”, Heinonen selittää ja näyttää altaan poikki menevää mustaa putkea.

Näin yhteistyö Suomenojan lintualtailla tyypillisesti menee: aktiivit tekevät havainnon ja ovat siitä yhteydessä kaupunkiin, joka pyrkii hoitamaan asian kuntoon.


Allas on kierretty. Pysähdymme vielä hetkeksi katselemaan lintujen touhua altaalla. Yksi asia askarruttaa: voisiko Suomenojan altailla ison osan elämästään viettänyt Heinonen kuvitella muuttavansa Finnooseen, taloihin, joista näkee suoraan lintualtaille?

Ei, Heinonen vastaa. Finnoosta on tulossa hänen mieltymyksiinsä vähän turhan urbaani asuinalue.

”Viihdyn vähän syrjemmässä. On mahtavaa, kun omalta kotiovelta on muutamassa minuutissa järven rannassa”, Heinonen perustelee.



Suomenojalla Heinonen toki aikoo käydä jatkossakin. Hän on muun muassa kartoittamassa alueen liito-oravia ja niiden käyttämiä reittejä. Näitäkin tietoja kaupunki hyödyntää, kun alueen suunnitelmat tarkentuvat.

Ja on kokeneella luontokuvaajalla vielä mielessään yksi otos, jonka hän haluaisi Suomenojalta saada.

”Vain kerran olen päässyt kuvaamaan mustakurkku-uikuin poikasia hyvin. Pesueen pitäisi olla oikeassa paikassa allasta, että ne tulevat oikeassa valossa riittävän lähelle. Se vaatii tietyn kulman ja tietyn ajan vuorokaudesta.”

Arvokas luontokohde ja uusi kaupunginosa


Suomenojan lintualtaat

 Suomenonjan lintualtaat on alunperin rakennettu Suomenojan jätevedenpuhdistamon saostusaltaaksi 1960-luvulla.

 Lintualtailla ja niiden ympäristössä tavataan useita harvinaisia lajeja, kuten esimerkiksi mustakurkku-uikku, viitasammakko, eteläntyöntökorento ja hentokarvanlehti.

 Kaupunki on laatinut linnustollisesti arvokkaalle alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman yhdessä luontojärjestöjen ja muiden alueen toimijoiden kanssa.

Finnoo

 Finnoon kaupunginosaan suunnitellaan asumista 17 000 asukkaalle. Alueen keskus nousee Finnoon metroaseman ympärille.

 Myös nykyisen jätevedenpuhdistamon ja venesatama-alueen paikalle suunnitellaan rakentamista.

 Finnoon alue rakentuu 2020- ja 2030 -luvuilla. Ensimmäisten rakennusten on tarkoitus valmistua 2020-luvun alkupuolella.