Hiihtolajit

Vapaaottelun suosio kasvaa Suomessa - mikä ihmeen vapaaottelu?

Julkaistu:

Vapaaottelu kasvattaa suosiotaan harrastuksena. Suomenkin televisiossa pyörinyt tositv-ohjelma Ultimate Fighting Championship (UFC) nosti vapaaottelun suuremman yleisön tietoisuuteen ja aloittelijoiden määrä saleilla kasvoi.

Harva silti tietää ihan oikeasti, mistä lajissa oikein on kyse.

Vapaaottelussa yhdistellään tekniikoita useista perinteisistä kamppailulajeista sekä painista. Säännöt sallivat pysty- ja mattotekniikat, iskut ja lukot. Otteluita käydään häkissä tai vapaaottelukehässä.

Lajia seuraavat kuvailevat vapaaottelua kamppailuksi, jonka käänteitä on miltei mahdoton ennustaa.

Marko Leisten vapaaottelujärjestö Shooto Finlandista sanoo alkeiskurssien kasvun jatkuneen jo usean vuoden ajan. Lahdessakin näkyi selkeä kasvupiikki UFC:n alettua pyöriä televisiossa.

Turun Finnfighter Gymillä uusimmat kurssit täyttyivät jo ennen viimeistä ilmoittautumispäivää.

- Kun ennen riitti yksi alkeiskurssi, niin UFC:n aikana järjestettiin kursseja kolme, kertoo SVOL:in puheenjohtaja Olli Hartikainen.

Yllätyksellisyyden ja monipuolisuuden lisäksi vapaaottelua leimaava piirre on lajin vaatima äärimmäisen kova fyysinen kunto.

- Kun itse treenaa kamppailulajia, tietää, millaista itsekuria ja harjoittelumoraalia ottelijoilta vaaditaan. Ei riitä, että on yhdessä hyvä, täytyy hallita tekniikoita monesta eri lajista, sanoo Satu Rastas jonka "oma" laji on ranskalainen potkunyrkkeily savate.

Kiistelty kamppailulaji

Lääkärien keskuudessa vapaaottelu ei nauti varauksetonta suosiota - kuten eivät muutkaan kamppailulajit.

Olympiakomitean ylilääkäri Tommi Vasankari sanoo lajin kuulostavan riskialttiilta ja hyvin rankalta. Hän mainitsee kuitenkin, ettei tunne lajia niin yksityiskohtaisesti, että tuomitsisi sen suoralta kädeltä.

- Urheilija itse tekee päätöksen osallistumisestaan otteluun, hän jatkaa.

Vasankarin mukaan kyseessä on edelleen marginaalilaji ja siitä syystä virallisia tilastoja mahdollisista loukkaantumisista lajin parissa ei ole saatavilla.

Suomeen vapaaottelu rantautui vuoden 1997 tietämillä. Lajin nauttima laaja kansainvälinen suosio on vaikuttanut myös suomalaisten suhtautumiseen.

Nykyään harrastajamäärä lasketaan tuhansissa ja kilpailijalisenssejä on satoja. Ottelutapahtumia ja kilpailuja järjestetään aktiivisesti ympäri maata.

Suomalaisia ammattilaisia ei vielä ole nähty lajin ykkösmaan, Yhdysvaltojen mestaruusottelukehissä. Olli Hartikaisen mukaan on vain ajan kysymys kunnes suomalainen ottelija saa suuren läpimurtonsa kansainvälisissä ammattilaiskisoissa.

Säännöillä vai ilman?

Todennäköisesti kaikkein yleisin harhakuvitelma vapaaottelusta on se, että lajissa kaikki on sallittua.

Kaikilla vapaaotteluliitoilla on kuitenkin omat selkeät sääntönsä. Liittokohtaisesti niissä on pieniä eroavaisuuksia, mutta kaikkia yhdistää amatööreille ja ammattilaisille suunnatut omat säännöt.

Suomen vapaaotteluliitossa (SVOL) ottelijat jaotellaan neljään otteluluokkaan. Ammattilaiset kuuluvat A- ja B- ryhmiin. Aikuiset ja nuoret amatöörit jaetaan luokkiin C ja D.

Ammattilaistasolla A-ryhmälle kiellettyjä tekniikoita on kymmenen. Solisluuhun tarttuminen, päällä puskeminen ja kaikki kurkun alueelle suuntautuvat iskut kuuluvat näihin.

Ammattilaisten B-ryhmälle säännöt ovat muuten samat, mutta yhdellä lisäyksellä: Kaikki kyynärpäällä ja kyynärvarrella suoritettavat iskut päähän ovat kiellettyjä.

Otteluvarustus myös muuttuu riisutummaksi, mitä lähemmäksi ammattilaisotteluita päästään. Amatööreille ala-, suu- ja säärisuojien, vapaaottelushortsien sekä liiton hyväksymien amatööriotteluhanskojen käytön lisäksi vain polvisuojat ovat vapaaehtoisia.

TARJOUS: Urheilulehti puoleksi vuodeksi

49,00 €/6 kk * (norm. 87 €)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti viikoittain kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat, mm. Veikkausliiga

* Määräaikainen 6 kk:n tilaus, joka ei jatku automaattisesti.