"Kyllä tätä odotettiin"

Julkaistu:

Naishiihtäjien 22 vuoden korpivaellus olympialaisten maastohiihdon viestikilpailuissa päättyi viimein Whistlerin olympiapuiston vesisateessa.

Kahden MM-kullan jälkeen pronssille voisi toki kohauttaa harteitaan, mutta mitali oli naisille väriä tärkeämpi.

- Toki kaikki mitalit ovat tärkeitä, mutta kyllä me tätä odotimme. Vihdoin viimein se tuli, ankkuri Aino-Kaisa Saarinen hymyili.

Naishiihtäjien huonoksi väitettyä joukkuehenkeä on puitu varsinkin Suomessa viime päivinä ahkerasti, mutta torstaina joukkue puhalsi täysillä samaan hiileen. Nelikon esitys ei mennyt lekkeriksi edes odotettua huonommin sujuneen Pirjo Murasen avausosuuden jälkeen, vaan taistelutahtoa riitti viimeiseen suksenpotkuun asti.

- Ajatus oli, että siitä vain ylöspäin. Tiesin, että pitää taistella ja ottaa kaikki irti, mikä lähtee, Saarinen kuvasi ja luonnehti mitalia kiiltäväksi pronssiksi.

Mestaruuteen ei ollut jakoa, sillä Norja oli liian vahva. Marit Björgen häikäisi ankkurina, mutta kyllä kirkkain mitali oli hänelle pedattu jo aiemmilla osuuksilla. Norjalle viestivoitto oli naisten ensimmäinen olympialaisissa sitten Sarajevon 1984.

Saarisen kanssa muista mitaleista taistelivat Saksan Claudia Nystad, selkä edellä vastaan tullut Italian Sabina Valbusa ja Ruotsin Ida Ingemarsdotter. Nystad nykäisi ankkuriosuuden viime kilometreillä karkuun, mutta muut taipuivat Saarisen kyydissä.

Roponen hiihti tykkiosuuden

Suomen mitali alkoi väikkyä viimeistään kolmannella osuudella, jolla Roponen nosti suomalaiset jaetulle kolmossijalle. Haukiputaalaisen hiihto oli lähes täydellinen.

- Jos arvosanoja annetaan, niin varmasti oli lähellä kymppiä, Roponen tuumasi.

Hän kuvaili oloaan hieman hämmentyneeksi heti kisan jälkeen, mutta uransa ensimmäisen olympiamitalin hiihtänyt Roponen odotteli jo innolla illan mitalien jakoa. Kisan jälkeen palkintopallilla jaettiin vain kukat.

Kuitunen joutui lähtemään toiselle osuudelle 45 sekunnin takaa-ajoasemasta kärkeen, mutta nosti Suomen 12. sijalta seitsemänneksi. Hän oli hiihtoonsa tyytyväinen, varsinkin kun edellisestä kisasta oli yli viikko ja alla oli kolmen päivän sairastelu nuhaisena.

- Tarkoitus oli hiihtää alusta asti täysillä, ja jos saa Justynan (Kowalczyk) kiinni, niin siinä olisi hyvä veturi. Justynalla oli tänään parempi päivä, mutta sain uuden kimmokkeen siitä, että sain Ruotsin kiinni, Kuitunen kertasi.

Murasella oli vaikeuksia hengityksen kanssa, eikä hiihto kulkenut. Muranen huomasi sen jo kilometrin hiihdon jälkeen, mutta hänen onnekseen huono kisa ei vienyt mitalimahdollisuuksia.

- Keuhkoissa ei happi kulkenut, eivätkä lihaksetkaan silloin toimi, Muranen sanoi.