Mika Häkkinen muistelee salamyhkäistä ”McLambon” supertykkiä kaiholla – yksi päätös 1993 muutti F1-uran peruuttamattomasti - Formula 1 - Ilta-Sanomat

Yksi päätös 1993 muutti Mika Häkkisen F1-uran peruuttamattomasti – Ayrton Sennan kovaääninen vaatimus kaikui kuuroille korville

McLaren ja Lamborghini olivat lähellä yhteistyötä kaudeksi 1994. Se olisi voinut mullistaa koko F1:n lähitulevaisuuden.

Harvinainen kuva: Mika Häkkinen kokovalkoisen McLaren-Lamborghinin ratissa 1993. Häkkinen ajoi Ayrton Sennan tallikaverina.­

28.4. 12:35

Kausi 1993 oli raskas F1:n suurtallille McLarenille.

Takana olivat 1980- ja 1990-luvun alun menestysvuodet ensin Porschen ja sitten Hondan kanssa. Kuusi tuona aikana saavutettua valmistajien ja seitsemän kuljettajien MM-titteliä oli pian vain muisto, kun Williamsin ylivoima Renaultin moottoreilla vei jalat alta sekä 1992 että 1993.

Kauden 1992 jälkeen Ron Dennisin johtama talli koki kovimman takaiskunsa.

Vuodesta 1988 saakka huippumoottorit toimittanut Honda ilmoitti jättävänsä F1:n taakseen. Edessä oli koettelemus, joka riivaa jokaista F1-tallia, joka ei valmista omia moottoreitaan.

Kun valmistaja poistuu tai siirtyy kokonaan toisen tallin leiriin, pitää etsiä uusi. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo.

Honda yllätti McLarenin housut kintuissa 1992. Dennis yritti Williamsilta tuttuja Renaultin tehopannuja, mutta tuloksetta. Myöhään moottorimarkkinoilla olleen tallin oli tyytyminen Fordin asiakasmoottoreihin, koska Michael Schumacherin Benettonilla oli yksinoikeus Fordin tehdasmoottoriin.

Se tiesi merkittävää takamatkaa tehoissa sen kovimmille kilpailijoille kaudella 1993.

Kaudesta teki entistä vaikeamman se, että supertähti Ayrton Senna haikaili avoimesti kilpailijan rattiin. Senna halusi Williamsin tehopelin ohjaimiin, mutta vanha verivihollinen Alain Prost torppasi liikkeen. Kun Prost sopi siirtyvänsä sapattivuotensa jälkeen Williamsille hän vaati sopimukseen pykälän, jonka mukaan Williams ei saisi palkata Sennaa hänen tallikaverikseen kaudeksi 1993.

Senna suostui palaamaan kilpailukohtaisella sopimuksella. Mika Häkkisen oli siihen saakka määrä olla tallin toinen kisakuljettaja amerikkalaisen tähtivärväyksen Michael Andrettin rinnalla. Andretti osoittautui katastrofaaliseksi flopiksi ja sai kenkää kesken kauden.

Häkkinen nousi kisakuljettajaksi, kun kautta oli ajamatta kolme kilpailua.

Brittitallin auto oli moottoria lukuun ottamatta erinomainen, siitä kielii Sennan kauden aikana ajamat viisi voittoa Fordin V8:n pahasta alitehosta huolimatta.

McLarenin pomo Dennis mietti kuumeisesti vaihtoehtoja moottoripuolella kaudeksi 1994. Menestystallin maine piti palauttaa mahdollisimman nopeasti.

Fordin kanssa jatkaminen asiakasmoottorilla ei tullut enää kyseeseen sen Benetton-sopimuksen vuoksi. Renault ei ollut vaihtoehto enää, ei luonnollisesti liioin Ferrarikaan. McLaren halusi jälleen samaan asemaan kuin se oli aiemmin Porschen ja eritoten Hondan kanssa, tehdastalliksi.

Häkkisen ajotyyli oli parhaimmillaan lennokas. Kuva kaudelta 1993, kun Häkkinen siivitti McLarenin Ford V8:a.­

Yksi moottorivalmistaja sarjasta löytyi, joka janosi kilpailukykyistä tallia moottorinsa lennättäjäksi yhä kiivaasti kuin McLaren etsi itselleen eksklusiivista moottorinvalmistajaa: Lamborghini.

Amerikkalaisen Chryslerin omistama italialainen superautojen valmistaja ei ollut samanlainen kiintotähti autourheilun maailmassa kuin naapurinsa Ferrari.

Lamborghini haistoi tilaisuutensa vuonna 1989, kun kansainvälinen autourheiluliitto FIA kielsi turbomoottorit. Uudistukset avasivat markkinaraon, mutta suuret tallit eivät uskaltaneet testaamattoman Lamborghinin asiakkaiksi.

Lamborghinin V12-luomus oli Ferrarilta lähteneen insinöörilegenda Mauro Forghierin käsialaa. Se oli kuin autonvalmistaja itse: iso, äänekäs, tehokas ja kovin herkkä räjähtämään näyttävästi.

”Lambo” teki useamman vuoden ajan yhteistyötä pikkutalli Larroussen kanssa ja toimitti lyhyen aikaa moottorit myös Lotukselle, Modenalle, Minardille ja Ligierille – piskuisia pikkutalleja kaikki.

Menestystä tuli vähän. Aguri Suzuki ajoi kerran Larroussella kolmanneksi. Normaalitulos oli useimmiten sama: kovaa melua, paljon tehoja ja lopuksi keskeytys.

Jotta Chryslerin F1-investointiin kirjoitettaisiin sen janoama menestyksekäs luku, olisi kilpakumppaniksi löydettävä suurten resurssien talli.

Loppukesästä 1993 Lamborghinin emoyhtiö Chrysler ja McLaren neuvottelivat yhteistyöstä seuraavaksi kaudeksi. Suunnitelmat menivät todella pitkälle. Dennis ja Chryslerin johto sopivat jo testausohjelmasta.

McLaren aloitti kesken kauden 1993 ripeän kehitysohjelman, jolla se suunnitteli kauden 1993 autostaan osan uusiksi, jotta Lamborghinin jättikokoinen V12 mahtuisi siihen tilaan, missä Fordin pienempi V8 aiemmin oli. MP4/8-auton rinnalle syntyi MP4/8B.

– Teimme kolme kuukautta jatkuvasti töitä sen eteen keskellä kautta. Vain McLarenin kaltainen suurtalli pystyi siihen, mutta saimme aikaiseksi jotain upeaa. Se oli pidempi ja painavampi kuin V8-auto, mutta vakaampi ja kulutti vähemmän renkaita. Ja paljon voimakkaampi, Sennan kisainsinööri Giorgio Ascanelli kertoi vuosia myöhemmin F1 Racingille.

20. syyskuuta 1993 Senna kurvasi Silverstonen radalle kokovalkoisessa McLarenissa – autossa, joka oli rakennettu yksinomaan Lamborghinin moottoria varten. Myöhemmin Portugalissa autolla ajettiin ensimmäinen julkinen testi, ja Senna oli innoissaan. Jopa jatko McLarenilla näytti hetken mahdolliselta.

McLaren-Peugeot oli alitehoinen ja epäluotettava, mutta Häkkinen kurvaili silti viidesti palkintokorokkeelle.­

– Moottori on erittäin hyvä, mutta tarvitsee vielä lisää tehoa, ja lisäksi moottori ei ole kovin edistyksellinen. Olen varma, että se voisi olla hyvä ensi kaudella, Senna sanoi

Lokakuussa Häkkinen pääsi ”McLambon” rattiin Silverstonessa. Hän ajoi radan ympäri peräti 1,4 sekuntia nopeammin kuin Fordin V8:n voimin. Se herätti suomalaisessa suurta innostusta, josta hän kertoi vuosia myöhemmin F1 Racingin haastattelussa.

Ayrton Senna Lamborghinin siivittämän McLarenin ohjaimissa 1993.­

– Muistan sen testin kirkkaasti – se oli todella jännittävää aikaa. Fordin moottorilla meillä oli ihan hyvä paketti, mutta meillä oli korkeat odotukset Lamborghinin V12:sta. Ja syystäkin. Kun kaasun painoi pohjaan, niin silloin todella mentiin, Häkkinen kertasi vuonna 2008.

– Muutama ongelma oli. Auto oli todella pitkä, eikä se auttanut ajettavuutta. Bensaa kului enemmän, ja auto oli painavampi. Mutta moottori oli todella jännittävä.

Häkkinen koki samalla uransa komeimman moottoririkon, mutta Lamborghinin kyyti maistui.

– En ikinä unohda sitä tunnetta. Tehoa vaan tuli ja tuli. Se oli loistavaa, me todella lensimme. Mutta suoralla se vaan räjähti, siis todella räjähti! Se oli jopa järkyttävää. Moottorinpalasia lenteli ohitseni oikealta ja vasemmalta. Näin niiden lentävän. Se oli valtava pamaus, ja teki reiän auton lattiaan. Silti, se oli yksi urani erityisimmistä hetkistä. Ja mikä upea ääni...

Senna lisäsi, että haluaisi ajaa Lamborghinin moottoreilla jo kauden kahdessa viimeisessä kilpailussa Japanissa ja Australiassa. Kesti pannu kasassa tai ei, ainakin vauhtia olisi enemmän ja se näyttäisi McLarenin todellisen potentiaalin.

Williamsilla maailmanmestaruuden jo varmistanut Prost saisi edes vähän nenilleen.

Dennis ei suostunut.

Lupaavista tuloksista ja alustavasta sopimuksesta innostunut Chrysler oli jo luvannut rakentavansa kokonaan uuden V12:n kaudeksi 1994 vain McLarenille. Dennis, ikuinen pragmaatikko, säikähti epäluotettavuutta enemmän kuin hän innostui auton lupaavista tuloksista. Hän löysi tehdassopimuksen F1-tulokkaan Peugeotin kanssa, joka halusi tuoda urheiluautomaailmassa mainetta niittäneen V10:n F1-sarjaan.

Auto Bildin mukaan tuolloin epäiltiin, että McLaren oli jo ehtinyt sopia asioista Peugeotin kanssa ennen kuin Lamborghinin kovat testitulokset tulivat sen tietoon. Dennisin tärkeä adjutantti Martin Whitmarsh vihjasi Sennan elämäkertateoksessa, että hän ja Dennis eivät uskoneet Chryslerin suuriin lupauksiin uudesta moottorista ja suurista tehoista – kunnes oli liian myöhäistä.

– Sanoin tuolloin kisapäälliköllemme Dave Ryanille, että katsohan, ettei (Lamborghini-moottorilla varustettu) auto mene nopeammin kuin ”x”. Jos niin kävisi, meillä olisi vakavia ongelmia. En ollut kuitenkaan ollenkaan huolissani. Mutta sitten hän soitti minulle radalta ja sanoi; ”En pysty estämään tätä autoa menemästä kovempaa ja kovempaa. Se kulkee tosi lujaa ja Ayrton on ratissa”, Whitmarsh kertoi kirjassa.

– Käskin häntä laittamaan auton tankin piripintaan ja olla kertomatta kellekään. Se oli valtava sekasotku. Ayrton tajusi, että auto on paljon Fordia nopeampi ja halusi uuden moottorin autoon. Hän oli vihainen, kun niin ei käynyt.

Chrysler raivostui McLarenin pakeista ja vetäytyi kokonaan F1:stä, sillä pelkille pikkutalleille moottorien valmistaminen ei koskaan toisi menestystä. Chrysler myi Lamborghinin ennen pitkää kokonaan pois. Italialaisvalmistaja ei ole palannut F1-sarjaan edes päädyttyään myöhemmin autojätti Volkswagenin omistukseen.

Tyytymätön oli myös Senna. Peugeot-sopimus solmittiin hänen selkänsä takana, ja hän epäili uutta liittoa liian hitaaksi. Senna halusi edelleen Williamsille ja viimeistään Lamborghini-diilin kaatuminen sai hänet kypsyttämään jo pitkällä olleen lähtöpäätöksensä lopullisesti. Hän siirtyi Williamsille. Brasilialainen menehtyi traagisesti Imolan osakilpailussa kaudella 1994.

On tietenkin mahdotonta sanoa, olisiko McLambo ollut hitti. Nopea mutta epäluotettava auto olisi jäänyt tien varteen sen hetkisestä sijoituksesta riippumatta. Toisaalta myös Chryslerin kasvanut panostus olisi voinut johtaa varsin hedelmälliseen lopputulokseen.

Peugeotin urheiluautomenestys ei korreloitunut F1:een. Muu paketti tallilla oli yhä kunnossa, siitä muistutuksena Häkkisen viisi palkintosijaa kaudella 1994, mutta ratkaisu siirtyä Peugeotille osoittautui silti virheeksi. Tehoja ei ollut riittävästi, minkä lisäksi ranskalaismoottoria vaivasi aivan sama surkea epäluotettavuus, mikä leimasi tehokasta Lamborghinia. Häkkinen keskeytti kaudella seitsemän kertaa.

McLarenin ja Mercedesin yhteistyö ei alkanut hedelmällisesti, mutta kulminoitui moniin mestaruuksiin. Kuva kaudelta 1996.­

Edes neljä peräkkäistä Häkkisen palkintosijaa ei saanut Dennisiä harkitsemaan jatkoa Peugeotin kanssa. Brittitalli teki päätöksen, joka mullistaisi aikanaan tallin menestyshaaveet sekä Häkkisen uran.

Dennis solmi sopimuksen Mercedesin asiakastalliksi kaudesta 1995 eteenpäin.

Mercedes kärsi samoista teknisistä kasvukivuista kuin olivat kärsineet Peugeot, Lamborghini ja muutkin F1:n tulokkaat kukin vuorollaan. McLarenin kausia 1995 ja 1996 värittivät keskinkertaisuus ja monet keskeytykset. Mercedes palasi F1-voittajaksi kaudella 1997, kun David Coulthard voitti Australian GP:n.

Vuotta myöhemmin saman kisan voitti Häkkinen matkalla kohti uransa ensimmäistä maailmanmestaruuttaan. Mitään tästä ei välttämättä olisi tapahtunut, jos Dennis ja McLaren eivät olisi ensin sortuneet katastrofaaliseen virheeseensä Peugeotin kanssa.

Kuka tietää, millaista mainetta – jos mitään – McLambo olisi niittänyt.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?