Michael Schumacherille tehtävät kantasolusiirrot puhuttavat – suomalaistutkija kuvailee hoitomuotoa riskialttiiksi ja epävarmaksi

rac

Julkaistu:

F1
Solubiologian dosentin Bettina Mannerströmin mukaan kyseessä on riskialtis ja epävarma hoitomuoto, jolla luultavasti yritetään estää tulehdustilan syntymistä elimistössä.
Ranskalaislehti Le Parisien uutisoi, että entinen formulatähti Michael Schumacher kuljetettiin maanantaina pariisilaiseen sairaalaan saamaan kantasoluhoitoa.

Georges–Pompidoun sairaalaklinikalla Schumacheria hoitaa maineikas sydänkirurgi ja professori Philippe Menasché. Menasché on kantasoluhoidon pioneeri. Hän on muun muassa tehnyt kantasolusiirtoja sydänpotilaille.

Yhtälö kuulostaa kummalliselta.

Schumacherin terveydentilasta on tihkunut julkisuuteen marginaalisesti tietoja, mutta mahdollisista sydänongelmista ei ole ollut esillä mitään tietoja.

Miksi Schumacher siis on sydänspesialistin hoidettavana?

Le Parisienin mukaan Schumacherille annettavilla kantasoluhoidoilla pyritään estämään tulehdustilan syntymistä hänen elimistössään. Tieto on uskottava, vaikka kyse ei ole missään nimessä rutiinitoimenpiteestä.

– Luulen, että tässä tapauksessa lääkärit yrittävät herättää Schumacherin kehon omaa vastustuskykyä. Jos hänellä on jonkinlainen tulehdustila kudosvaurioista tai muista syistä johtuen, niin kenties toivotaan, että keho heräisi korjaamaan sitä, Helsingin yliopiston solubiologian dosentti Bettina Mannerström sanoi.


Mannerström painottaa puhuvansa asiasta yleisellä tasolla, koska hänellä ei ole tietoja Schumacherin terveydentilasta.

– Tiedetään, että kantasoluhoidoilla tavoitellaan tulehdustilan estämistä elimistössä solujen tuottamilla ja erittämillä sytokiineillä (valkosolujen tuottamia vastustuskykyjärjestelmän valkuaisaineita) ja kasvutekijöillä.

Hoitojen vaikutus luultavasti lyhytkestoinen

Mannerström epäilee, että Schumacherille annettavalla kantasoluhoidolla ei ole pitkäaikaisia vaikutuksia.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Schumacher on jo kolmatta kertaa hoidettavana samalla pariisilaisella klinikalla.

– Schumacherin tilannetta pyritään helpottamaan kaikin mahdollisin keinoin. Tämä on epävarma hoitomuoto: sen toimivuus ja vaikutukset ovat luultavasti vielä auki.

Vuonna 2013 lasketteluonnettomuudessa loukkaantunut Schumacher kärsii oletettavasti vaikeasta aivovammasta.

Voisiko olla mahdollista, että kantasoluhoidoilla pyrittäisiin hoitamaan aivovaurioita?

– Se tietenkin kuulostaisi järkevältä, mutta häntä hoitaa kardiologi eli sydänsairauksien erikoislääkäri. Se ei viittaa aivovaurioiden hoitamiseen.

– Kenties näillä hoidoilla pyritään kuitenkin parantamaan verisuonitusta. Ehkä toivotaan, että verenkierto aivoihin paranisi. Tämä on arvailua. On epäselvää, miten hoidot voisivat vaikuttaa aivovammoihin.

Riskialtis hoitomuoto

Mannerströmin mukaan kantasoluhoitoihin sisältyy aina suuria riskejä.

Schumacheria hoitava sydänkirurgi on kokeellisesti hoitanut potilaitaan alkion kantasoluilla eli soluilla, jotka eivät ole potilaan omia. Erityisesti tämä hoitomuoto on Mannerströmin mukaan riskialtis.

– Alkion kantasolut ovat erilaistumattomia soluja, joista voi tulla mitä vain. On olemassa riski, että niistä kehittyy erilaistumattomien solujen syöpä. Lisäksi keho voi hylkiä annettuja soluja. Alkion kantasolujen käyttö on myös eettisesti arveluttavaa, Mannerström summasi.

Se ei ole tiedossa, millaisia kantasoluja Schumacherille annetaan.

Tiivistetysti voidaan olettaa, että Schumacherin tapauksessa on todennäköisesti kyse kokeellisesta hoidosta, jolla ei ole pitkäaikaisia vaikutuksia.

Vastaavilla kokeellisilla hoitomuodoilla on pyritty hoitamaan muun muassa sydäninfarkteja ja neurologisia sairauksia, kuten MS-tautia.

Schumacherin ihmeparantumista ei kannata odottaa.

– Kantasoluhoitoja on tutkittu tiiviisti koko 2000-luvun ajan. Kantasoluhoidoilla on pyritty saamaan apua todella moneen sairauteen. On tutkittu esimerkiksi sitä, voisiko hoitomuotoa käyttää sydämen vajaatoiminnan ja sydäninfarktivaurioiden korjaamisessa. Toistaiseksi hoitojen hyödyistä on saatu hyvin vähän näyttöä. Hoitomuoto herättää mielipiteitä suuntaan ja toiseen, kardiologian professori Juhani Airaksinen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt