Formula 1

Suomen kaikkien aikojen parhaan kartingkuskin F1-unelma kariutui 30 minuutissa – ”Eihän tämä ole todellista”

Julkaistu:

autourheilu
Aaro Vainion formulaura katkesi hyvistä näytöistä huolimatta, kun rahat loppuivat. Nyt Vainio rakentaa uutta nousua huipulle.
Aaro Vainio, 23, on yhä kaikkien aikojen menestynein suomalainen kartingkuljettaja kahdella Euroopan mestaruudellaan ja yhdellä MM-hopeallaan.

Kansainvälinen kartingmenestys vuosina 2008–09 herätti Nicolas Todtin huomion.

Muun muassa Felipe Massan, edesmenneen Jules Bianchin ja F2-sarjaa dominoivan Charles Leclercin managerina tunnettu ranskalainen pestasi Vainion ja toi rahoituksen, jonka avulla suomalainen lähti ison kohinan saattelemana hakemaan menestystä pikkuformulaluokista.

Vainio eteni pikatahdilla GP3-sarjaan vuodeksi 2011 vain yhden Formula Renault 2.0 -kauden jälkeen. Jälkikäteen tarkasteltuna tahti saattoi olla liian nopea, vaikka jo toisella kaudellaan hän tappeli mestaruudesta loppuun asti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Karmea pettymys

Mestaruushaave kuoli Monzassa 2012, vaikka Vainio oli ajanut yhden uransa parhaista kisoista.

Kaukana kärjestä päätösviikonlopun 1. kisaan startannut Vainio ylitti maalilinjan kolmantena, mutta sai 20 sekunnin aikasakon, joka tiputti hänet pois pisteiltä. Viimeisellä sektorilla viimeisessä mutkassa Parabolicassa liehui keltaiset liput, joiden aikana on pakko hidastaa.

Tio Ellinasia ja kakkospaikkaa jahdannut Vainio sanoo jarruttaneensa viimeiseen mutkaan 30 metriä normaalia aiemmin. Sektoriaika oli kuitenkin hänen henkilökohtainen parhaansa koko kisassa, joten säännöt pakottivat antamaan rangaistuksen.

– Olin ajanut koko edellisen suoran imussa. Sektoriaika parani joku kaksi sadasosaa. Se tuntui tyhmältä. Tiesin, että olin hidastanut. Se oli kova paikka. Oikeastaan koko kauden työ mureni siihen, kaikki meni vessasta alas. Olisin ollut kakkosena sarjassa, oli hyvä mahdollisuus voittaa vielä sunnuntaina, Vainio muistelee.

Kun mestaruutta ei tullut, Todt ilmoitti kauden jälkeen palaverissa Genevessä, että yhteistyö on ohi. Se oli valtava – ja yllättäväkin – takaisku F1-haaveille.

– Tiedätkö, enemmän se tuntui huvittavalta. Että eihän tämä helvetti ole todellista, että tämä näin menee. Aika nopeasti sen kuitenkin tajusi, että totta se on. Siinä kohtaa tiesin, että tästä tulee vaikeaa.


Arvostettu F1-journalisti Will Buxton työskenteli tiiviisti GP3:n parissa, kun Vainio ajoi sarjassa. Espoolainen debytoi GP3:ssa alle 18-vuotiaana vuonna 2011, jolloin mestaruuden voitti Valtteri Bottas.

– Muistan, miten nuori Aaro oli verrattuna kaikkiin muihin GP3-kuskeihin, jotka hekin olivat nuoria. Hän oli vielä nuorempi, kasvoissaan yhä lapsenpyöreyttä ja näppylöitä, joita sen ikäisille tulee. Hän oli ihastuttava tyyppi ja tuli kaikkien kanssa tosi hyvin toimeen, Buxton sanoo.

Kilparadalla Vainio ei hakenut ystäviä.

– Yksi asia mikä Aarosta pitää sanoa on, että hän oli sitkeä pikku paskiainen. Todella kova vintiö. Hän tiesi, miten taistella ja kamppailla autolla. Jos häntä vastaan meni rengas rengasta vasten, oli todennäköistä, että Aaro selvisi tilanteesta voittajana. Hän työnsi kyynärpäänsä ulos ja taisteli.


Vielä yksi mahdollisuus GP3:ssa

Vainio sai vielä Todtilta saamiensa lähtöpassien jälkeen kerättyä Koiranen GP -tallin kanssa budjetin, joka mahdollisti ajamisen GP3:ssa. Kausibudjetti kuljettajalta GP3:ssa on noin 600–700 000 euron luokkaa.

Vainio avasi kautensa loistavasti ja ajoi hyviä kisoja. Loppukesästä Unkarissa tulleen voiton jälkeen hän oli sarjassa 15 pisteen päässä kärjestä ja kolmantena.

Pian tummat pilvet kasautuivat: näytti siltä, että budjetti loppuu kesken. Seuraavat kisat Monzassa ja Spassa menivät pahasti pieleen, eikä pisteitä tullut yhtään.

– Jotenkin siinä tapahtui niin paljon ympärillä asioita, jotka häiritsivät. Tiedostin, että jos tulosta ei tule, tämä homma loppuu koska rahaa ei ole. Kävi selväksi, että jos ennen Abu Dhabin kisaa ei ole mahdollisuutta voittaa mestaruutta, en selviä sinne asti.


Rahat loppuivat. Ura pysähtyi. Vaikka raha on aina autourheilussa isossa roolissa, harva Vainion meriiteillä varustettu kuljettaja on joutunut kokonaan lopettamaan ajamisen.

– Tyhjä olo, tyhjä. Paniikki iski vielä vähän kovempaa kuin vuotta aikaisemmin. Tiedostin, että nyt ei enää ole seuraavaa oljenkortta. Tiesin, että formulajuttu oli siinä, Vainio kuvailee syksyn 2013 tuntojaan.

Vainio kiinnosti yhä eurooppalaisia huipputalleja. Useat Formula Renault 3.5 -tallit ottivat yhteyttä. Kyseessä on sarja, josta muun muassa Carlos Sainz ja Kevin Magnussen ovat heti mestaruuksien jälkeen hypänneet formula ykkösiin.

– Vaadittiin täyttä budjettia, 800 000 euroa. Sanoin, että älkää edes lähettäkö näitä. Mulla ei ole pennin jeniä.

Jälkikäteen tarkasteltuna on helppo sanoa, että Todtin antamat lähtöpassit olivat kohtalokkaat.

– Kun joku nimetään tulevaisuuden F1-tähdeksi ja saa sitten lähtöpassit, sen jälkeen on melkein mahdotonta saada enää taustatukea ja rahoitusta. Ihmiset katsovat sellaista kuskia potentiaalisena tähtenä, joka paljastuikin huonommaksi kuskiksi kuin mitä odotettiin, Will Buxton sanoo.

Buxtonin mielestä Todt yritti puskea Vainiota liian kovalla kiireellä kohti formula ykkösiä. Tavoitteena oli F1-paikka vuodeksi 2014.

– Kun katsoo taaksepäin, mielestäni Vainiolta ehkä vaadittiin liian paljon liian nuorena.

Paluu

Aaro Vainio katosi kilparadoilta kolmeksi vuodeksi. Hän on toiminut mm. kartingmekaanikkona ja ajovalmentajana, mutta kilpailemassa häntä ei nähty.

– Se on aina hämmästyttänyt minua, miten hän oli aina taistelemassa kärkisijoista ja yhtäkkiä vain katosi. Se on todella sääli. Todella pirun sääli, Buxton sanoo.

Vainio oli ehtinyt jo sopeutua ajatukseen, ettei ajohommia ole eikä tule.

Viime kevään aprillipäivänä tuli puhelinsoitto, joka muutti suunnitelmat.

Nyt Vainio ajaa Italian Super GT-sarjassa, jossa hän on minimaalisella kokemuksella Lamborghinistaan ollut todella nopea. Vainio ja kuskipari Tuomas Tujula, 20, taistelevat sarjan mestaruudesta.

Mestaruus on tiukasti suomalaisten tähtäimessä.

– Ei siinä voi olla mitään muuta tavoitetta. Lähdimme katsomaan, ei ollut mitään hajua, miten pärjäämme: ”voi olla, että olemme umpisurkeita ja lähdemme ensimmäisen kisan jälkeen himaan”. On käynyt selväksi, että olemme yksi vahvimmista pareista ja taistelemme koko ajan kärjessä, Vainio sanoo.


Kolmen kisattoman vuoden aikana muita töitä autourheilussa tehnyt Vainio kokee olevansa kokonaisvaltaisempi kuljettaja kuin koskaan aiemmin. Hän on oppinut paljon uutta sinä aikana.

– Olen ollut kuin pikkupoika, kun olen saanut tehdä tätä hommaa. Motivaatio kaikkeen on huikeampi. Teen koko ajan töitä sen eteen, että tämä homma kantaa. Olen kasvanut välissä paljon. Ymmärrän kaiken siinä ympärillä paremmin. Saamani tietotaito auttaa aika paljonkin.

Tulevaisuus

Mutta mikä kaikki on tulevaisuudessa mahdollista? Vainio pitää ovet auki joka suuntaan. Yksi mahdollisuus voisi olla koko ajan kasvava sähköformulasarja Formula E, jossa hänen pahimmat kilpakumppaninsa GP3:sta nyt ajavat.

Formula E:n kisakalenteri käsittää ainoastaan katuratoja. Se sopisi erinomaisesti espoolaiselle, joka viihtyi aina katuradoilla.

Myös Will Buxton linjaa, että juuri Formula E olisi Vainiolle sopiva paikka.

– Mielestäni Aaron pitäisi olla siellä juuri nyt. Hän ei ole menettänyt yhtään taidoistaan tai lahjakkuudestaan ja on aina nopea hypätessään autoon.

Laajempi henkilöjuttu Aaro Vainiosta on luettavissa viime viikon Urheilulehdessä. Urheilulehden voi tilata täältä.