Kommentti: Kaikkien aikojen euroviisufiaskon kulisseissa muhii erittäin kiusallinen soppa, josta Yle ei halua puhua ääneen

Julkaistu:

euroviisut 2019
Yle ei ymmärrettävästi halua tai voi puhua ääneen siitä, miksi yhteistyö suomalaisten levy-yhtiöiden kanssa takkuilee pahemman kerran. Tilanne on Ylen kannalta varmasti erittäin vaivaannuttava, kirjoittaa IS:n toimittaja Nita Makkonen.
Suomalaiset joutuivat jälleen kerran nielemään Euroviisuissa tappion karvasta kalkkia.

Suurella tohinalla viisuihin lähetetty Sandstorm-hittinikkari Darude jäi laulajansa Sebastian Rejmanin kanssa oman semifinaalinsa jumbosijalle. He saivat semifinaalissa vain 23 pistettä, kun taas kolme kärkimaata (Australia, Tsekki ja Islanti) saivat samana iltana kukin yli 200 pistettä.

Kaikki voivat olla yhtä mieltä siitä, että kyseessä on täydellinen murskatappio.

Tappion hetkellä mikään ei ole kirvelevämpää kuin tappion syiden erittely. Niin on viime päivien aikana kuitenkin tehty. Netin kommenttipalstat ovat pullollaan arvioita siitä, miten Daruden kappale oli geneerinen ja esitys vaatimaton. Eniten kritiikkiä on saanut osakseen Yle, jonka UMK-touhu on saanut kulmakarvat kohoamaan jo monta kertaa viime vuosina.

Daruden eduksi on heti sanottava, että Ylen mukaan hän vastasi viisukappaleensa tuotannosta itse. Sävellyksen ja sanoituksen he hoitivat käytännössä kahdestaan Rejmanin kanssa. He ovat ottaneet myös kritiikin vastaan suoraan omiin syleihinsä.

Se on kahdelta suomalaiselta mieheltä erittäin suoraselkäistä toimintaa.


IS:n haastattelema viisuasiantuntija Tony Latva arvioi, että musiikintekijät eivät uskalla lähteä viisuihin täydestä sydämestään mukaan, koska suomalaiset lyttäävät artistin epäonnistumisen hetkellä.

– Nythän siinä vähän kävi niin, että kaikki lyttäsivät Darudenkin jo etukäteen. Täällä potkitaan munille jo lähtiessä, Latva totesi allekirjoittaneelle puhelimitse.

Oma arvioni on, että ongelma ei ole artistien uskalluksessa, vaan syvemmin suomalaisessa musiikkiteollisuudessa, joka on aina ollut kotimaan markkinoille kääntynyttä.

Kun Saara Aalto edusti Suomea viisuissa keväällä 2018, hänen takanaan seisoi levyjätti Warner Music Finland.

Musiikkialan pitkän linjan ammattilainen ja Warnerin edustaja Asko Kallonen myönsi Aallon viisutappion jälkeen IS:n haastattelussa, että Euroviisut olivat levy-yhtiölle iso taloudellinen satsaus.

– Olihan se iso kustannus ja riski meille lähteä tähän mukaan. Sen näkee sitten pitkässä juoksussa, että miten Saaran ura tästä lähtee eteenpäin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Saaran tunnettavuus on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Myöhemmin näkee, miten tämä kaikki toimii taloudellisesti, Kallonen sanoi vuosi sitten.
Jostain syystä tänä vuonna Warner tai mikään muukaan iso levy-yhtiö ei enää ollut näkyvästi mukana viisuprojektissa, vaikka artisti valittiin taas kutsuvierasmenetelmällä. Vaikka Warner julkaisi viisukappaleen, Darude ja Rejman sävelsivät, sanoittivat ja tuottivat sen kahden kesken.

Se ehkä kertoo osaltaan jotain, että levy-yhtiöt vetäytyivät viisupuuhasta vähin äänin. Artistit tuskin pelkäävät pettymyksiä, vaan rahapussejaan vartioivat levy-yhtiöt.

Yle ei ymmärrettävästi halua tai voi puhua ääneen siitä, miksi yhteistyö suomalaisten levy-yhtiöiden kanssa takkuilee pahemman kerran. Tilanne on Ylen kannalta varmasti erittäin vaivaannuttava.


Toista on Ruotsissa, jossa musiikkiteollisuus jyllää hyvin elinvoimaisena, ja huipputekijät laittavat panoksensa viisuihin.

Esimerkkinä mainittakoon vaikka Måns Zelmerlöwin voittajakappale Heroes vuodelta 2015. Kappale ei ollut mikään kotikutoinen kokeilu, vaan sen olivat säveltäneet ja sanoittaneet Anton Hård af Segerstad, Joy Deb ja Linnea Deb. Edellä mainitut ovat tehneet musiikkia muun muassa Iggy Azalealle, Akonille ja JoJolle.

Toinen hyvä esimerkki naapurimaasta on Loreen ja Euphoria-voittajaviisu vuodelta 2012. Sen oli tuottanut erittäin maineikas SeventyEight-tuottajaduo (eli Svante Halldin ja Jakob Hazell), jotka ovat tehneet musiikkia muun muassa Rita Oralle, Charli XCX:lle, Tove Lolle ja Nick Jonasille.

Suomestakin löytyy taitavia tuottajia ja säveltäjiä, mutta jostain syystä he eivät ole nostaneet kättään pystyyn UMK:n yhteydessä. Onko syy sitten maineen vai rahan menettämisen pelossa vai jossain muussa, sitä on paha arvata.


Jos suomalaiset levy-yhtiöt kerran eivät halua avata rahakirstujaan ja valjastaa huippuammattilaisiaan viisuprojektia varten, niin miksi takoa kirvestä kiveen? UMK:n nykyisestä kutsuvierasformaatista tulisi kerta kaikkiaan luopua.

Euroviisut on kuitenkin siitä hieno kilpailu, että maineella ja mammonalla ei aina päästä ihan huipulle asti. Omintakeisuus ja persoonallisuus ovat tässä kilpailussa valttia.

Jos suomalaisten musiikkipiirien sisältä ei kerran löydy enempää paukkuja lähteä kisaan rohkeasti mukaan, niin peli pitäisi taas avata niille persoonallisille nuorille lahjakkuuksille, jotka odottavat kuumeisesti elämänsä tilaisuutta lyödä läpi vaikka sitten Euroviisujen kautta. Kyllä heitäkin Suomesta löytyy.

Juttua täydennetty 19.5.2019: Lisätty tieto, että Warner julkaisi Daruden viisukappaleen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt