Kolumni: Kaasu pohjassa painanut Jürgen Kloppin Dortmund muovasi Bundesliigan vuosikymmenen - Eurosarjat - Ilta-Sanomat

Kolumni: Kaasu pohjassa painanut Jürgen Kloppin Dortmund muovasi Bundesliigan vuosikymmenen – Bayernin dynastia oli reaktio

Kuvituskuva
Julkaistu: 16.1. 6:35

Johanna Nordling kirjoittaa tällä viikolla Bundesliigan päättyneestä vuosikymmenestä.

Uusi vuosikymmen on alkanut, vanha takana, ja jalkapallokin on elänyt elämää, kehittynyt ja muuttunut. Bundesliigan kulunutta vuosikymmentä tarkastellessa voi erottaa tiettyjä taktisia trendejä ja valtarakenteen muokkautumista, kun peli ja koko liiga ovat kehittyneet.

Yksi tärkeimmistä kehityskuluista oli Bayern Münchenin ylivoima. Münchenin punaiset voittivat jokaisen mestaruuden vuodesta 2013 lähtien, ja paradoksaalista kyllä, tämän kehityskulun sysäsi käyntiin kilpailijoiden nousu. Jürgen Kloppin Dortmund sekä taustalta vyöryvä uhka, Red Bull, saivat müncheniläiset sijoittamaan miehistöönsä enemmän kuin koskaan ja hankkimaan jopa Pep Guardiolan luotsikseen.

***

Dortmund ja Red Bull eli Rasenballsport Leipzig olivat vuosikymmenen suurimmat nousukkaat. Nykyinen sarjajohtaja Leipzig pelasi vielä kymmenen vuotta sitten viitossarjatasolla, sillä Red Bull oli vasta perustanut Itä-Saksaan joukkueen ostettuaan SSV Markranstädtin paikan viitosessa. Siitä alkoi marssi sarjatasoja ylös, 2016 Bundesliigaan ja heti sen kärkikahinoihin.

Dortmund puolestaan kehittyi ylivelkaantuneesta keskikastilaisesta liigan huippuseuraksi, muttei tölkkimiljoonien vaan Kloppin avulla. Klopp johdatti keltamustat ensin kahteen mestaruuteen, sitten Mestarien liigan finaaliin 2013. Seura kasvoi kohisten ja sen liikevaihto jopa nelinkertaistui vuosikymmenen aikana.

Valtarakenteiden lisäksi myös peli kehittyi. Erityisesti Kloppin ”kaasu pohjassa” -futis ja myöhemmin Leipzigin vauhtifilosofia nostivat muotiin rohkean prässäämisen ja nopeat vastahyökkäykset. Moni joukkue, joskus jopa suurin osa niistä, pelasi juoksuvoimaista vastaiskufutista.

Ja verkot soivat, ehkäpä juuri kovasta prässistä ja osaavista vastahyökkäyksistä johtuen. Bundesliigassa iskettiin koko vuosikymmenen ajan enemmän maaleja kuin muissa Euroopan huippuliigoissa: viime kaudella keskimäärin 3,2 per peli, kun esimerkiksi Valioliigassa maaleja tehtiin 2,8 ja Espanjan La Ligassa 2,6 ottelua kohti.

***

Prässäämisestä ja pelin nopeutumisesta huolimatta saksalaisjoukkueet tulivat myös paremmiksi syöttäjiksi eli onnistuneiden syöttöjen määrä kasvoi vuosikymmenen kuluessa. Samalla taklaukset vähenivät ja hyökkäyspeli muuttui fiksummaksi, kun huonoista paikoista ei enää niin paljon lauottu vaan vasta paremmista.

Toisaalta suuri maalimäärä läpi vuosikymmenen ei mairittele Bundesliigan joukkueiden puolustamista. Juuri puolustamisessa saksalaisjoukkueet ovatkin yhä naiivempia ja taktisesti epävarmempia kuin esimerkiksi italialaiset.

Viikonloppuna tarina jatkuu, kun Bundesliiga aloittaa 2020-lukunsa. Uusin trendein, epäilemättä.

Lue lisää Johanna Nordlingin kolumneja tämän linkin takaa.

Viime viikolla HSV:n ja Schalken välisessä harjoituspelissä nähtiin kentällä kaksi suomalaista: 18-vuotiaat huippulupaukset Anssi Suhonen HSV-paidassa ja Malick Thiaw Schalken riveissä. He nousivat tammikuussa seurojensa edustusjoukkueiden treenirinkiin, ja yrittävät nyt murtautua pysyvästi ammattilaismiehistöön.

Tuoreimmat osastosta