Tutkimus paljastaa kiinnostavia asioita jalkapallon pilkkukisoista – näin tunnistat epäonnistujat jo etukäteen

Pilkut väärä tapa ratkaista EM-kulta? Kaikkea muuta, sanovat tutkijat.

Italian Jorginho on maailman parhaita laukomaan rangaistuspotkuja. Hän harhautti Espanjan Unai Simonin ja vei joukkueensa EM-finaaliin.

11.7.2021 16:43

Italian päävalmentaja Roberto Mancini sanoi sen taas ääneen, kun Italia oli pudottanut Espanjan finaalista rangaistuspotkukilpailun jälkeen.

– Rangaistuspotkut ovat lottoa. Onnittelen Espanjaa, loistava joukkue.

Miksi hän niin sanoi? Ehkä kertoakseen, miten pienestä Italian finaalipaikka oli kiinni.

Jos rangaistuspotkut olisivat verrattavissa lottoon, minkä takia Mancini ei arponut Italian laukojia? Tai miksi viidenneksi laukojaksi oli valittu juuri Jorginho, joka on saanut pilkuillaan maalivahdit hermoromahduksen partaalle?

Lue lisää: Rankkarit pelottavat huippupelaajiakin - laaja artikkeli rangaistuspotkujen maailmasta

Mancinin väite ei tietenkään pidä paikkaansa, ja hän tietää sen itsekin. Rangaistuspotkuja edeltäneessä 120 minuuttia kestäneessä ottelussa oli paljon enemmän sattumatekijöitä kuin rangaistuspotkukilpailussa.

Jalkapallo-ottelu on lottoa. Kukaan ei sano niin, koska se kuulostaisi juuri niin älyttömälle, miltä se kuulostaa.

Tämä on hyvä muistaa, jos Italian ja Englannin välinen finaali sunnuntaina menee pilkkukisaan, mikä ei olisi yllätys.

Tuskin mitään lajin osa-aluetta on analysoitu yhtä tarkkaan kuin rangaistuspotkuja.

– Rangaistuspotkuja voi opetella kuten puttausta golfissa tai tikanheittoa. Niiden kutsuminen lottoarvonnoiksi ei käy järkeeni, Amsterdamin yliopiston tutkija John van der Kemp sanoi joitain vuosia sitten IS:n haastattelussa.

Jorginho hyppää ilmaan juuri ennen rangaistuspotkujaan, eikä siten anna maalivahdeille vinkkejä vartalonsa asennollaan.

Jotkut pelaajat ovat toisia parempia laukojia ja jotkut maalivahdit parempia torjujia. Syitä on monia, mutta kyse on taidoista ja mielen hallinnasta, kun pallo lähetetään 12 jaardista eli vajaasta 11 metristä sekunnin kymmenesosissa noin 18 neliön eli pienen yksiön kokoiselle alueelle.

2020 EM-kisoissa on lauottu toistaiseksi 17 pelitilannerankkaria, mikä on enemmän kuin yksissäkään muissa EM-kisoissa. Pilkuista onnistuneita on ollut yhdeksän eli vain 53 prosenttia on mennyt sisään.

Se on heikko lukema, kun rangaistuspotkun onnistumisprosentti on keskimäärin noin 80.

Rangaistuspotkukisoja on käyty kolme kappaletta. Niissä 28 rangaistuspotkusta maaliin on mennyt 19 eli 68 prosenttia laukauksista.

Yksi alan kiinnostavimmista asiantuntijoista on norjalainen Geir Jordet, joka tutki viisi vuotta rangaistuspotkujen psykologiaa. Hän analysoi tutkijaryhmineen kaikki MM-kisojen, EM-kisojen ja Mestarien liigan rangaistuspotkukisat vuodesta 1976 lähtien.

Ryhmä haastatteli 25:ttä niissä laukonutta pelaajaa ja testasi 15 huippuseuran jalkapalloilijoita tullen ilmeiseen johtopäätökseen: kyse on psykologisesta pelistä.

– Monet uskovat, että rangaistuspotkuissa on kyse onnesta. Totta tai ei, tutkimuksemme mukaan ne pelaajat, jotka uskovat onneen tai lottoon kokevat rangaistuspotkun aikana voimakkaampaa ahdistusta, Jordet kirjoitti Twitterissä.

Harry Kane epäonnistui pilkussa Tanskaa vastaan, mutta laukoi Kasper Schmeichelin torjunnan jälkeen paluupallon sisään. Englanti on perinteisesti ollut heikko rangaistuspotkukilpailuissa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että rangaistuspotkukisan myöhemmässä vaiheessa laukovat epäonnistuvat useammin, koska paineet kasvavat. Puolustajat ja väsyneet pelaajat onnistuvat luonnollisesti harvemmin. Yllättävää on, että nuoret ovat parempia laukojia kuin kokeneet.

Toinen yllättävä piirre on ns. supertähtien heikko tarkkuus. Pelaajat, jotka ovat saaneet henkilökohtaisia palkintoja laukovat heikommin palkinnon saatuaan kuin sitä ennen.

Pilkun mahdollinen lopputulema joukkueelle vaikuttaa myös valtavasti.

– Positiivisuus auttaa. Pelaajat, joiden epäonnistuminen johtaa suoraan joukkueen tappioon osuvat 62 prosentin todennäköisyydellä kun taas laukaukset, jotka johtavat pilkkukisan voittoon, menevät sisään 92 prosentin varmuudella.

Yksi EM-kisoissa nähty ilmiö on ollut pelaajan pitkä odotus sen jälkeen, kun tuomari on antanut luvan rangaistuspotkuun.

Jordetin ryhmän tutkimukset osoittavat, että nopeasti laukovat ja valmistautuessaan pois maalivahdista katsovat pelaajat ovat hermostuneempia ja epäonnistuvat siksi useammin.

Jordet on tutkinut myös eri maan laukojia. Englantilaiset ovat perinteisesti reagoineet keskimäärin nopeimmin tuomarin lupaan ja kääntäneet katseensa pois. Englanti on yksi historian heikoimmin rangaistuspotkukisoissa onnistunut maa.

– Jokainen laukaus on henkilökohtainen suoritus, mutta pilkkukisat ovat joukkuetapahtuma. Pelaajien keskinäinen kommunikointi on tärkeää. Voimakas maalin juhlinta nostaa joukkueen mahdollisuuksia voittaa rangaistuspotkukisa, Jordet kirjoittaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?