Tanskan tähtipelaajan Christian Eriksenin lauantaina kesken Suomea vastaan pelatun EM-kisaottelun kärsimä sydänpysähdys järkytti miljoonia televisionkatsojia ympäri maailman. Heidän joukossaan oli arvostettu urheilukardiologi Kirsi Korpi.
Eriksenin, 29, sydänpysähdys tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Jalkapalloilijan tulee huipputasolla pelatakseen läpäistä lukuisia kansainvälisten lajiliittojen edellyttämiä sydäntutkimuksia säännöllisin väliajoin.
Eriksenillä on takanaan yli vuosikymmenen mittainen ura Euroopan kärkiseuroihin lukeutuvissa Ajaxissa, Tottenhamissa ja Interissä, eli hän on vuosien saatossa tarkkaan tutkittu urheilija.
Korpi tuntee hyvin Eriksenin entisen seuran Tottenhamin käyttämän urheilukardiologin Sanjay Sharman.
– Hän on urheilukardiologian maailman ykkösproffa. Olen ollut useasti hänen koulutuksissaan ja keskustellut hänen kanssaan muun muassa jalkapalloilijoiden sydäntutkimuksista, Korpi kuvaili.
Sharman tutkimuksissa Eriksenin sydämestä ei paljastunut mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
– Perinteiset sydänlihassairaudet, jotka ovat mitattavissa ultraäänitutkimuksella tai nähtävissä EKG:ssä lepotilanteessa, ovat tässä tilanteessa poissuljettuja, Korpi kertoi.
Korven mukaan levossa tehdyt tutkimukset eivät aina paljasta vasta kehittymässä olevia sydänongelmia. Rasitusultraäänitutkimus auttaisi tässä, mutta niitä tehdään urheilijoille yhä melko harvoin.
Urheilukardiologi Kirsi Korpi on urallaan työskennellyt muun muassa Suomen olympiajoukkueen ja HIFK:n jalkapallojoukkueen lääkärinä.
Eriksenin kärsimä äkillinen sydänpysähdys ei ole sama asia kuin sydänkohtaus, vaikka ne usein arkikielessä sekoitetaan toisiinsa.
– Nuoret ihmiset eivät saa sydänkohtausta. Se on hyvin harvinaista huippu-urheilijalle. Sydänkohtaus tarkoittaa sepelvaltimotukkeumaa. Sepelvaltimotaudista kärsiville on tyypillistä esimerkiksi korkea kolesteroli, verenpainetauti, tupakointi tai diabetes, Korpi kuvaili.
Huippu-urheilijan sydänpysähdys voi johtua useasta syystä.
– Usein taustalla on rytmihäiriö. Se voi johtua esimerkiksi sairastetusta sydänlihastulehduksesta. Tällöin sydänlihakseen on tullut arpeumaa, joka voi kovassa rasitustilanteessa aiheuttaa rytmihäiriön, Korpi sanoi ja jatkoi:
– Kyse voi olla myös ylimääräisestä sähköisestä radasta sydämen sisällä, joka voi aktivoitua minkä ikäisenä tahansa, ihan vauvasta vaariin. Se on vaarallinen silloin, kun se käynnistyy nopealla sykkeellä. Jos syketaso on jo 150 tai 180 ja sydän hyppää tällaiselle oikoradalle, syketaso voi nousta 250:een ja siitä voi aiheutua kammiovärinätilanne.
Rytmihäiriön voi aiheuttaa myös perinnöllinen alttius rytmihäiriölle, esimerkiksi pitkä QT-aika -syndrooma, mutta Korpi uskoo, että sellainen olisi vuosien varrella tehdyissä kontrolleissa havaittu.
Eriksenin tilanteen vakavuus tajuttiin kentällä onneksi välittömästi. Erotuomari Anthony Taylor ja lähellä olleet Suomen pelaajat viittoivat paikalle heti apua. Paikalle kiirehti Tanskan maajoukkueen lääkäri Morten Boesen ja runsaasti muuta ensiapuhenkilökuntaa. Tanskan kapteeni Simon Kjäer auttoi kääntämään Eriksenin kyljelleen ja varmisti, että tämän hengitystiet pysyivät avoimina.
Elvytyksen ansiosta Eriksenin sydän saatiin käyntiin uudelleen. Hän avasi silmänsä matkalla ambulanssiin ja on sairaalassa pystynyt jo kommunikoimaan läheistensä ja joukkuetovereidensa kanssa.
Tanskan maajoukkueen lääkäri Boesen kertoi Tanskan jalkapalloliiton DBU:n sunnuntaisessa tiedotustilaisuudessa, että vielä ei ole tietoa, mikä Eriksenin sydänpysähdyksen aiheutti. Pelaaja on yhä sairaalassa ja hänelle tehdään jatkotutkimuksia.
Näiden tutkimusten tulokset ainakin osittain ratkaisevat, pystyykö Eriksen jatkamaan vielä jalkapallouraansa.
Professori Sharma kommentoi sunnuntaina Sky Sportsille, että ainakaan brittikentillä Eriksen ei enää jatkossa voisi pelata ammatikseen. Myös Italiassa, jossa Eriksenin nykyseura Inter pelaa, säädökset ovat hyvin tiukkoja.
Korpi ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että Eriksen nähtäisiin vielä kentällä.
– Se, että nuori ihminen joutuu elvytykseen, on todella vakava tilanne. En pysty kuitenkaan sanomaan suoraan niin tai näin, koska taustalla voi olla monia tekijöitä. Mutta jos sydämestä löytyisi esimerkiksi yksi hoidettavissa oleva oikorata, niin silloin ehkä urheilija voisi vielä pelata, Korpi sanoi.
Tanskan lääkäri Boesen kertoi, että Eriksenin ensiavussa käytettiin apuna defibrillaattoria, eli sydäniskuria.
– Defibrillaatorien merkitys urheilutapahtumissa on kiistaton. Halvimmat defibrillaattorit maksavat alle 1 500 euroa ja näitä olisi hyvä olla laajasti myös harjoittelupaikoissa Korpi sanoi.
Kirsi Korpi seurasi tapausta lauantaina huolestuneena ja nopeasti myös pöyristyneenä. Korpi, joka on toiminut muun muassa Suomi–Ruotsi-maaottelun lääkinnällisenä johtajana, piti täysin vääränä sitä, että ohjaaja piti tv-kuvan pitkään Eriksenissä, jota elvytettiin Parken-stadionin nurmella.
–Tässä ei kunnioitettu urheilijaa. Sairauskohtauksella tehtiin viihdettä. Tämmöistä ei saa tapahtua! Olin siitä hyvin järkyttynyt.
– Minusta myös katsojat toimivat väärin kuvatessaan Erikseniä. Sairauskohtauksen uhrin kuvaaminen ei ole inhimillistä käytöstä! Helsingin Sydänsairaalan urheilukardiologian klinikalla työskentelevä Korpi sanoi sunnuntaina.
Lue lisää: Ylen Ylä-Anttila pahoittelee: Eriksenin sairauskohtauksesta liikaa lähikuvia
Korpi uskoo Eriksenin dramaattisen tapauksen herättävän ihmiset pohtimaan urheilun turvallisuutta ja hakeutumaan tutkimuksiin. Niin pitäisi tehdä aina, jos rasitus aiheuttaa esimerkiksi rintapistoksia, poikkeavaa hengenahdistusta tai rasituksessa tuntee rytmihäiriöitä.
– Sydänfilmin hinta on muutama kymppi. Se on halpa henkivakuutus.
Korpi myös muistuttaa, että sairauden jälkeen ei pidä palata harjoittelemaan liian aikaisin. Niin huippu-urheilijat kuin kuntoilijat sortuvat virheeseen usein.
– Jos on ollut jokin tulehdus, niin pitää malttaa odottaa ennen kuin lähtee tekemään mitään sykettä nostattavaa.
– Urheilu ei ole koskaan niin tärkeää, että olisi kiire mennä kokeilemaan. Vähäinenkin flunssaoire on merkki siitä, että tauti on vielä päällä, entinen maajoukkuetason pikaluistelija Korpi sanoi.
Juttua täsmennetty klo 20.43. Tarkennettu perinnöllisestä rytmihäiriötä käsittelevää kohtaa.
