Ammattimaisten toimijoiden joukko huijasi uhreilta rahaa uskottavien verkkomyynti-ilmoitusten avulla, Oulun poliisi kertoi perjantaina. Verkkopetosten vyyhti käsittää asianimikkeinä 19 petosta, yhden törkeän petoksen, yhden petoksen yrityksen sekä kuusi identiteettivarkautta.
Teot tapahtuivat ympäri Suomea vuoden 2022 maalis- ja kesäkuun välillä laatimalla uskottavan oloisia myynti-ilmoituksia pääsääntöisesti Nettivene-, Nettikaravaani- ja Tori.fi-sivustoilla, sesongista riippuen.
Ostajalta pyydettiin käsirahaa vaihtelevan suuruisia määriä, minkä jälkeen myynti-ilmoitus poistettiin eikä ”myyjään” enää saatu yhteyttä. Petosten tekijät onnistuivat saamaan asianomistajilta yhteensä yli 40 000 euroa.
Johtoasemassa ollut pääepäilty, joka hyötyi rikoksista eniten, on ollut vangittuna esitutkinnan aikana. Poliisi epäilee, että rahaliikenteen hoitamiseen ja muun muassa myynti-ilmoitusten tekemiseen osallistui seitsemän muuta henkilöä, jotka ovat olleet kiinniotettuina tai pidätettyinä.
Poliisi luonnehtii toimintaa erittäin ammattimaiseksi. Pääepäillyn uskotaan käyttäneen hyväkseen yhteiskunnan vähäosaisimpia henkilöitä niin, että hänen oma osallisuutensa tehtyihin rikoksiin olisi peittynyt.
Tutkinnassa on toinenkin laaja esitutkintakokonaisuus, jossa on sama tekotapa, mutta eri pääepäilty. Kyseinen kokonaisuus käsittää yhteensä 32 rikosta, joista suurin osa on petoksia.
Muun muassa Tori.fi:ssä on ennenkin pitänyt harjoittaa tervettä varovaisuutta. Aiemmissa huijauksissa on esimerkiksi lähetetty WhatsApp-viestejä tai tekstiviestejä, joissa ulkomaiseksi opiskelijaksi tekeytyvä huijari on yrittänyt saada myyjän luovuttamaan pankki- tai maksukorttinsa tiedot.
Lue lisää: Käytätkö Tori.fitä tai muita myyntipalstoja? Varo näitä viestejä
Lisäksi ongelmana on ollut varastetun tai olemattoman tavaran myynti. Tapaa myyjä, jos mahdollista, ja tutustu kaupan kohteeseen kunnolla ennen kuin maksat.
Lue myös: Näin tunnistat huijarin Tori.fissä – ”Riitatilanteessa keinomme ovat vähäiset”
Oulun poliisin tutkima rikoskokonaisuus saatetaan syyteharkintaan lähipäivinä. Poliisi kehottaa kansalaisia suhtautumaan varauksella käsirahan maksamiseen.
IS:n kokoamia ohjeita verkkohuijauksia vastaan
Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.
Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja.
Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.
Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.
Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.
Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.
Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.
Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan – jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.
Jos olet myymässä jotain, varmista maksun saapuminen tilille ennen tuotteen luovutusta. Toinen tapa on käyttää perinteistä käteistä.
Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.
Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.
