Suomalaisille on lähetetty keskiviikkoillan aikana uudenlaisia huijaustekstiviestejä. Ilta-Sanomat on saanut useita yhteydenottoja lukijoilta koskien viestejä, joissa kehotetaan maksamaan rästiin jäänyt vuokra.
Viestissä ei ole klikattavaa linkkiä vaan suomalainen tilinumero, jolle vuokra tulisi maksaa.
Ainakin kahdeksan seikkaa tekee huijauksesta poikkeuksellisen uskottavan:
Se on kirjoitettu hyvällä suomen kielellä. (Viestissä on yksi ainoa verrattain huomaamaton kirjoitusvirhe, ensimmäisen sanan pitäisi olla tiedotus, ei tiedoitus.)
Selitys vuokran perille menemättömyydestä – järjestelmäpäivitys – on verrattain uskottava.
Kohdetili on suomalainen.
Viesti ei tule sattumanvaraisesta puhelinnumerosta, vaan lähettäjäksi on väärennetty Taloyhtiö-niminen lähettäjä.
Viesti on lähetetty heti kuun vaihteen jälkeen, mikä on tyypillinen vuokranmaksuaika.
Viesti on lähetetty myöhään illalla, jolloin yhteydenotto pankkiin on hankalaa.
Viestissä mainitaan, että asiasta on lähetetty myös kirje ja siinä viitataan ”nykyiseen viitenumeroon”.
"Rästissä olevaa” vuokran määrää ei mainita, sillä väärä summa voisi herättää epäilyksiä.
Jos olet maksanut viestin perusteella, ota heti yhteys pankkiisi. Mitä nopeammin toimit, sitä paremmat ovat mahdollisuutesi saada rahat takaisin.
Vaikka kohdetili on suomalainen, takeita rahojen takaisin saamisesta ei ole. Varat siirretään usein ulkomaille välittömästi sen jälkeen, kun niitä tilille tulee.
Tyypillisesti petosrikollisuudessa käytettävät tilit on joko kaapattu tai niitä operoivat niin sanotut rahamuulit, jotka on mahdollisesti harhautettu tehtäviinsä esimerkiksi ”kotoa käsin tehtävän kansainvälisen valuuttakaupan asiamiehinä”.
Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.
Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja.
Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.
Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.
Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.
Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.
Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.
Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan – jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.
Jos olet myymässä jotain, varmista maksun saapuminen tilille ennen tuotteen luovutusta. Toinen tapa on käyttää perinteistä käteistä.
Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.
Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.
