Suomalaiset menettävät digihuijauksiin vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Poliisin mukaan todellinen rikoshyöty on tilastoitua suurempi, koska kaikki uhrit eivät tee rikosilmoitusta. Tyypillisimpiä petosmuotoja ovat niin sanotut pankki- ja rakkaushuijaukset.
Poliisin lukuja suomalaisten menetyksistä digihuijareille
Vuosina 2021 ja 2022 pankkien nimissä tehdyistä petoksista asianomistajat ovat tehneet poliisille ilmoituksia noin 2150 kappaletta. Näiden rikoshyöty oli noin 15,5 miljoonaa euroa.
Vuoden 2021 tammikuun ja 2022 kesäkuun välisenä aikana Suomessa poliisin tietoon tuli noin 700 ilmoitusta rakkaus- ja dokumenttihuijauksista. Ilmoitusten perusteella rikoshyöty on noin 8,8 miljoonaa euroa.
Pankkihuijaus alkaa usein esimerkiksi tekstiviestillä, jossa annetaan jokin veruke klikata viestissä olevaa linkkiä. Linkki vie aitoa pankkia jäljittelevälle verkkosivulle, jolle luovutetut kirjautumistiedot päästävät rikolliset tyhjentämään uhrin pankkitilin.
Rakkaus- eli romanssihuijauksissa rikollinen pyrkii sosiaalisessa mediassa luomaan pitkäkestoisen suhteen uhrin kanssa ja esittää jossain vaiheessa pyynnön siirtää suuri rahasumma jonkin tekaistun ongelman ratkaisemiseksi. Tekijä voi esiintyä vaikkapa Afganistanissa olevana amerikkalaisupseerina. Tämä huijausmuoto on uhrilleen poikkeuksellisen tuhoisa, koska myös henkinen hinta on kova.
Lue lisää: Yksi nettihuijausten tapa on erityisen karu: ”Tästä ei puhuta”
Dokumenttihuijauksilla tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia nigerialaishuijauksia ja niiden muunnelmia. OP:n mukaan tavallisimmin huijarit ottavat uhriin yhteyttä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostitse ja väittävät hänen voittaneen tai perineen suuria summia. Ne saadakseen pitää kuitenkin maksaa vaikkapa tullimaksuja, lentorahteja ja asianajajien palkkioita.
Lue lisää: Suomalaisilta huijattiin netissä 47 miljoonaa euroa viime vuonna – yksi tärkeä sääntö suojaa
Digihuijaukset ovat haastavia rikosten ennalta estämisen, paljastamisen ja selvittämisen näkökulmasta myös poliisille. Poliisi käynnistää yhdessä sisäministeriön kanssa Ennakoija-kampanjan opettaakseen kansalaisia tunnistamaan huijausyritykset. Kampanjan keskiössä on kaksi mainosfilmiä, jotka esittelevät tyypillisiä digihuijauksia.
”Monelle ikäihmiselle digihuijausten tunnistaminen on vaikeaa esimerkiksi tietoteknisten taitojen puutteiden takia. Lisäksi tilastojen valossa ikääntyneemmät digihuijausten uhrit kokevat usein suurimmat taloudelliset menetykset.
Kampanjan kohderyhmää ovat ikäihmiset, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa digihuijauksissa.
– Monelle ikäihmiselle digihuijausten tunnistaminen on vaikeaa esimerkiksi tietoteknisten taitojen puutteiden takia. Lisäksi tilastojen valossa ikääntyneemmät digihuijausten uhrit kokevat usein suurimmat taloudelliset menetykset, kertoo hanketta koordinoinut tarkastaja Marika Koskinen Keskusrikospoliisista tiedotteessa.
Poliisi antaa kolme tärkeää ohjetta huijausten uhreille:
Kerro huijauksesta heti pankille, jotta rahan liikkuminen voidaan yrittää pysäyttää. Aika rahojen pelastamiseksi lasketaan joskus vain minuuteissa.
Tee huijauksesta rikosilmoitus sen jälkeen, kun olet kertonut pankille tilanteestasi. Rikosilmoituksen tekeminen mahdollistaa sen, että tekijä voi joutua rikosvastuuseen ja auttaa poliisia varoittamaan muita.
Puhu asiasta läheisille tai auttavalle taholle, kuten Rikosuhripäivystykselle. Älä jää häpeilemään asiaa yksin. Kuka tahansa voi joutua rikoksen uhriksi.
IS:n kokoamia ohjeita verkkohuijauksia vastaan
Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.
Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja.
Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.
Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.
Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.
Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.
Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.
Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan – jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.
Jos olet myymässä jotain, varmista maksun saapuminen tilille ennen tuotteen luovutusta. Toinen tapa on käyttää perinteistä käteistä.
Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.
Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.
