Hämmentävä Facebook-viesti lupaa äkki­rikastumista, mutta vie henkilö­tiedot – asian­tuntijalta suorat sanat

Petteri Järvinen ei käsitä Facebookin toimettomuutta selvien huijausten edessä.

Facebookin kyky poistaa selviä huijauksia on kyseenalainen.

29.11.2022 13:25

Facebookissa elää huijaus, jossa suomalaisille luvataan kymmeniä tuhansia euroja koronaviruksen varjolla. Huijauksesta varoitti tietokirjailija Petteri Järvinen Twitterissä.

Huijaus alkaa tekaistulla Facebook-profiililla, jolta tulee yksityisviesti. Järvisen näkemä viesti tuli tililtä, jolla oli suomalainen nimi, ja viestissä tiedusteltiin suomeksi, onko Järvinen kuullut WCAB:n ja DHHS:n tukiohjelmasta.

DHHS viittaa Yhdysvaltain sosiaali- ja terveysministeriöön. WCAB taas ilmeisesti Kalifornian Workers' Compensation Appeals Board -elimeen.

Järvinen vastasi kyselijälle ”en” ja sai sitten lisää viestejä, joissa luvattiin jopa 57 900 euron korona-avustusta ja annettiin linkki DHHS:n nimissä perustetulle väärälle Facebook-sivulle, joka toimi edelleen tiistaina iltapäivällä.

Lue lisää: Mökkihuijaus levisi hurjaa vauhtia – ethän osallistunut tähän ”arvontaan” Facebookissa?

Facebook ilmoittaa sivun luodun toukokuussa tänä vuonna. Selvä huijaus on siis saanut asua maailman suurimmassa somepalvelussa jo puoli vuotta. Järvisen mukaan se on valitettavan tyypillistä.

Sivu on toiminut rauhassa kuukausikaupalla, vaikka Facebook on amerikkalainen yhtiö ja sivu teeskentelee yhdysvaltalaista ministeriötä.

– Se väittää olevansa julkishallinnon sivu. Ja Facebook ei siihen puutu, vaikka se on selvästi väärennetty. Voi vain ihmetellä, miten lepsua ja välinpitämätöntä Facebookin huijaustentorjunta on, Järvinen arvostelee IS:lle.

Voi vain ihmetellä, miten lepsua ja välinpitämätöntä Facebookin huijaustentorjunta on.

Jos DHHS-valesivulle lähettää viestin, sieltä vastataan pyytämällä henkilötietoja, kuten koko nimeä, katuosoitetta, sähköpostia, puhelinnumeroa, kuukausituloja ja kuvaa henkilökortista. Niitä ei missään tapauksessa pidä lähettää.

Viime kädessä rikollisten tavoitteena vaikuttaa olevan identiteetin varastaminen, mikä voi aiheuttaa uhrille taloudellista haittaa. Hänen nimissään voi olla mahdollista esimerkiksi ostaa tuotteita.

Rikosuhripäivystys korostaa, että identiteettivarkaus ”aiheuttaa uhrille paljon harmia ja vaikeuksia, ahdistusta ja turvattomuuden tunteita”. Lisäksi mahdollisista petoksista voi aiheutua taloudellisia ja henkistä vahinkoa uhrille. Pahimmillaan uhri kärsii vuosikausia varastetulla identiteetillä tehdyistä teoista.

Lue lisää: Facebookissa on uusi huijaus – tähän on helppo haksahtaa

Huijauksessa on piirteitä, jotka paljastavat asioiden todellisen laidan: Konekäännetty suomi, epäuskottavan suuri avustussumma ja ylipäätään se, että yhdysvaltalainen ministeriö ylipäätään antaisi avustuksia suomalaisille.

– Minulla on sellainen käsitys, että näitä pyörittävät nuoret kaverit. He eivät ole mitään kovan luokan nettirikollisia, Järvinen uskoo.

Huijarit luottavat suureen viestimäärään ja siihen, että lopulta jotkut huijaukseen lankeavat.

IS:n kokoamia ohjeita verkkohuijauksia vastaan

  • Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.

  • Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja.

  • Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.

  • Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.

  • Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.

  • Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.

  • Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.

  • Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan – jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.

  • Jos olet myymässä jotain, varmista maksun saapuminen tilille ennen tuotteen luovutusta. Toinen tapa on käyttää perinteistä käteistä.

  • Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.

  • Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?