Näin puhelinnumerosi voi päätyä huijareille – ja tässä ovat vaihto­ehtosi silloin

Roskapostitulvan vastaanottajaksi voi päätyä huonolla tuurilla, mutta todennäköisyyttä voi vähentää myös itse.

Roskapostista suuri osa tulee ulkomailta, muun muassa Maltalla, toimivilta kasinoilta.

22.11. 6:12

Puhelimeen luvatta tulevat mainostekstiviestit ovat monelle sinnikäs riesa, johon operaattorit eivät useinkaan pysty puuttumaan. Kun viestejä lähetetään ilman vastaanottajan suostumusta tai jopa markkinointikielloista piittaamatta, voidaan puhua laittomasta roskapostista.

–  Tämä on noussut esiin erityisesti muutaman vuoden sisällä. Pikalainat ja kasinot tuntuvat olevan sellaisia, joiden osuus korostuu, DNA:n petostentorjuntapäällikkö Ilkka Tuominen kertoo STT:lle.

Teleoperaattoreilla ei ole tarkkaa tietoa lähetettyjen roskapostiviestien määristä. Tuomisen mukaan julkinen keskustelu aiheesta ja asiakkaiden yhteydenotot ovat kuitenkin lisääntyneet.

Tietosuojavaltuutetun toimistosta kerrotaan, että heille vireille tulleiden asioiden perusteella ei ole havaittu, että roskapostimarkkinointi tekstiviestitse olisi yleistynyt. Roskapostista saatetaan kuitenkin ilmoittaa myös muille tahoille.

Numeroita kalastellaan kilpailuilla ja kyselyillä

Esimerkiksi puhelinnumeron vaihtamisen jälkeen uuteen numeroon saattaa vyöryä edelliselle käyttäjälle tarkoitettuja viestejä. Mainospostien todennäköisyyttä voi kuitenkin vähentää omilla toimillaan.

–  Mitä avokätisemmin numeroaan jakaa, sitä suurempi on mahdollisuus, että se päätyy sellaisiin käsiin jotka eivät huolehdi siitä asianmukaisesti, sanoo tietoturva-asiantuntija Antti Louko liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Puhelinnumeroita kerätään muun muassa internetin ja sosiaalisen median kilpailuilla, arvonnoilla tai kyselyillä.

–  Varmasti osa on ihan laillisiakin kilpailuja, mutta kuluttajan kannattaa aina miettiä, mille sivuille ja minkälaisten linkkien kautta laittaa yhteystietojaan, sanoo Elisan liiketoimintajohtaja Ilkka Pohtola.

Roskaviestien lähettäjät voivat käyttää myös satunnaisesti arvottuja puhelinnumeroita tai kerätä niitä julkisilta verkkosivuilta. Loukon mukaan myös tietomurroissa varastettuja numeroita saattaa päätyä roskapostittajille.

Joidenkin huijausviestien levittäjät käyttävät myös puhelinnumerolistoja, jotka voivat kiertää esimerkiksi pimeässä verkossa tai päätyä myyntiin. Louko ei tiedä, onko tällaisia listoja käytetty mainosviestien lähettämiseen, mutta hän pitää ajatusta uskottavana.

–  Jos samaan numeroon tulee toistuvasti eri toimijoilta viestejä, niin kyllä silloin on hyvin todennäköistä, että numero on jollain listalla, arvioi myös Tuominen.

–  Sen pois saaminen tuntemattoman osapuolen listalta on täysin mahdotonta.

Operaattoreillekin vaikea tehtävä

Teleoperaattoreilla ei aina ole keinoja roskapostin suitsimiseen. Operaattorien ja viranomaisten yhteistyökampanjat ovat pureutuneet enemmän huijauksiin ja haittaohjelmiin kuin luvattomaan mainontaan, vaikka lääkkeet ovatkin osittain samanlaisia.

–  Isoissa haittaviestikampanjoissa ollaan pystytty hyvinkin estämään (viestien leviämistä) yhdessä viranomaisten kanssa, mutta yksittäisissä tapauksissa ei vielä suuremmin keinoja löydy, sanoo Pohtola.

Laajamittaiseen roskapostitukseen voi silti pyytää apua operaattoriltaan. Tuomisen mukaan viestitulvaan voidaan mahdollisesti puuttua etenkin silloin, jos viestit tulevat Suomesta tai ne tunnistetaan saman toimijan välittämiksi. Operaattorin asiakaspalveluun voi lähettää sähköpostilla kuvia tai ruutukaappauksia häiritsevistä mainoksista.

Jos roskapostia tulee jatkuvasti samalta taholta, monien puhelinten asetuksissa voi estää viestit tietystä numerosta tai tietynlaisista numeroista.

–  Jos mikään muu ei auta, niin viimeinen keino on vaihtaa numeroa, Louko sanoo.

Epämääräisen linkin takana voi olla haittaohjelma

Osa kännykkään tulevasta mainospostista on ärsyttävää, mutta sinänsä vaaratonta. Jotkut viestit voivat kuitenkin kalastella esimerkiksi pankkitietoja tai houkutella lataamaan haittaohjelman.

Asiantuntijoiden mukaan viestien kirjo on niin laaja, että niiden käsittelyyn on vaikea antaa yleispäteviä ohjeita. Usein roskatekstiviesteihin kannattaa suhtautua samoin kuin sähköposteihin: viesteihin ei yleensä ole syytä vastata eikä niissä oleviin linkkeihin koskea, ellei lähettäjä ole varmasti luotettava.

–  Yleisohje on, että viesteissä olevia osoitteita ei kannata klikata. Tiedämme tapauksia, joissa (linkkien avulla) varmistetaan, että joku on oikeasti toisessa päässä saanut viestin ja reagoi siihen, tietoturva-asiantuntija Antti Louko sanoo.

Jotkut viestit kehottavat vastaanottajaa painamaan linkkiä, jos hän ei halua saada enempää mainoksia. Tällaisia linkkejä voivat käyttää rehellisetkin mainostajat, mutta ne saattavat ohjata myös haittasivustoille.

–  Tämä on niin tapauskohtaista, että kehotan kuluttajaa varmistumaan siitä, että linkki on luotettava. En suosittele klikkaamaan sellaisia linkkejä, joista ei tiedä, Elisan Ilkka Pohtola sanoo.

DNA:n Ilkka Tuomisen mukaan pelkkä linkin klikkaaminen voi esimerkiksi Android-puhelimilla käynnistää ohjelman asentamisen.

–  Silloin tietysti pitäisi kieltää asennus, hän sanoo.

–  Ja jos (linkin takaa) tulee jokin kysely, jossa pitää tunnistautua tai vahvistaa henkilöllisyytensä, niin viimeistään siinä vaiheessa kannattaa lopettaa eikä antaa lisätietoja.

Luotettavuutta arvioidessa ei kannata tuijottaa vain viestin lähettäjätietoja, sillä huijausviesteissä niitä saatetaan väärentää.

–  Tiedämme tapauksia, joissa huijausviesti on päätynyt samaan viestiketjuun esimerkiksi pankin lähettämien oikeiden viestien kanssa, Louko sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?