Suomalaisten pankkitunnuksia kalastellaan koko ajan aktiivisesti. Tyypillisiä kalastelumenetelmiä ovat pankkien nimissä lähetettävät tekstiviestit ja sähköpostit, jotka sisältävät linkin sisäänkirjautumistiedot kaappaavalle valesivustolle. Tämän lisäksi valeverkkopankkeihin on päädytty myös hakukoneiden kautta.
Kalastelua tehdään myös myyntipalstoilla, kuten Tori.fi:ssä ja Facebookin markkinapaikalla. Myyjiin otetaan yhteyttä tyypillisesti Messengerillä tai WhatsAppilla. Jälkimmäistä voi ehkäistä sillä, ettei laita myynti-ilmoitukseen puhelinnumeroaan.
Huijari vakuuttaa yleensä maksavansa kaupat ”Postin palvelun” kautta, mutta linkin takana on pankkitunnukset varastava sivusto.
Tunnukset saatuaan verkkorikolliset tyhjentävät tilin nopeasti. Harva kuitenkaan tietää, että jopa tyhjän pankkitilin hallinnan menettäminen voi olla riski, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.
– Huijarille on hyötyä myös tyhjästä pankkitilistä. Vaikka luulisi, ettei tyhjän tilin verkkopankkitunnusten menettämisellä ole suurta väliä, siitä voi silti koitua paljon harmia, Kyberturvallisuuskeskus varoittaa.
Huijari voi käyttää haltuunsa saamiaan tilejä rahanpesuun. Tilin kautta kuljetetaan rikoksella saatuja varoja. Rahanpesuun käytetty ”muulitili” joutuu kiinni jäädessään pankkien mustalle listalle, ja tilin omistajalle seuraa menetetystä tilistä hankaluuksia.
Pankkitunnuksia kalastellaan muillakin kuin tekaistuilla verkkopankeilla. Kaikki verkkosivut, joille voi kirjautua pankkitunnuksin, ovat houkuttelevia väärennyskohteita. Omakanta-palvelusta on nähty väärennöksiä aikaisemmin.
