Näin toimii häläri­huijaus – ”Tappio­summa voi pyörähtää satoihin euroihin” - Tietoturva - Ilta-Sanomat

Näin toimii häläri­huijaus – ”Tappio­summa voi pyörähtää satoihin euroihin”

Wangiri- eli hälärihuijaukset voivat käydä kalliiksi nopeasti.

Osa huijauspuheluista perustuu kalliiksi käyvään takaisinsoittoon.­

3.12.2020 11:57

Suomalaisille soitellaan ainakin kahdenlaisia huijauspuheluita. Toiset ovat teknisen tuen huijauksia, joissa vastaaja yritetään naruttaa päästämään soittaja etäyhteydellä tietokoneelleen.

Toiset taas ovat wangiri- eli hälärihuijauksia, jotka perustuvat siihen, että puhelin soi vain hetken ja henkilön toivotaan soittavan takaisin – mikä käy kalliiksi.

Suomeen on tullut kuluvina päivinä soittoja ainakin marokkolaisista +212-alkuisista numeroista.

– Wangirihälärit eli takaisinsoittohuijaukset olivat keväällä iso ongelma, nyt on menty useampi kuukausi yksittäisillä [päivittäisillä] ilmoituksilla, sanoo Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Ville Kontinen.

Takaisinsoittohuijauksia vastaan operaattoreilla on vastakeinoja. Toisin kuin teknisen tuen huijauksissa, wangiri-huijauspuhelinnumerot ovat oikeita.

Vaikka soittajanumeroita olisi useampia, joissain tapauksissa ne pystytään tunnistamaan ja blokkaamaan. Elisan turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius kertoo, että estäminen on tarkkaa tasapainottelua. Haittaliikenne on tunnistettava ja estettävä, mutta asiallisia puheluja ei. Tähän käytetään useita menetelmiä, joihin kuuluvat niin ilmoitusten vastaanottaminen asiakkailta kuin liikennetietojen analysoiminen.

Takaisinsoittohuijauksissa nähdään piikkejä, kun soittoja alkaa tulla uusista soittosarjoista. Kun operaattorit pääsevät puuttumaan näihin, uusi kampanja taittuu.

Tavallisesti takaisinsoiton rahastus tapahtuu nopealla vastauksella ilman, että mitään kuuluu, Elisan Wallenius kertoo. Tämä tapahtuu niin ripeästi, ettei soittaja edes tajua puheluun vastatun. Hän jää odottamaan hälytyssignaalia, ja saattaa esimerkiksi laskea puhelimen kaiutin päällä pöydälle odottamaan laskutuksen raksuttaessa.

Kontisen mukaan jo pelkkä puhelun kytkeminen voi aiheuttaa merkittäviä kuluja.

– Tappiosumma voi pyörähtää satoihin euroihin, pahin kuulemani taitaa olla 800 euroa, Kontinen sanoo.

 Tappiosumma voi pyörähtää satoihin euroihin.

Jossain vaiheessa ketjua on toimija, joka on tehnyt palvelusopimuksen paikallisen tarjoajan kanssa rahan kotiuttamisesta.

– Tarkoitus on, että näin saataisiin operaattorien välisestä maksuliikenteestä rahaa varsinaiselle huijaajalle, Kontinen sanoo.

Takaisinsoittajan suomalainen operaattori näkee vain puhelun, sen yhdistymisen sekä siihen liittyvän laskutuksen. Suomalaisilla teleoperaattoreilla ei ole näkyvyyttä sinne, mihin rahat päätyvät.

Toisin kuin teknisen tuen huijausten väärennettyjen puhelinnumeroiden tapauksessa, takaisinsoittohuijausten puhelinnumeroista on pääteltävissä jotakin.

– Puhelinnumero kertoo siitä, missä maassa kyseinen palvelu on otettu käyttöön ja rekisteröity. Se, lähteekö puhelu teknisesti sieltä, on eri asia. Tässäkin on mahdollista, että ensimmäinen puhelu soitetaan väärennetystä numerosta, ja takaisinsoitto ohjautuu käytössä olevaan ja laskun muodostavaan numerosarjaan, Kontinen sanoo.

Wangiri-huijaukseen langenneen on mahdollista pyytää operaattorilta reklamaatiolla laskuhyvitystä tai kohtuullistamista. Kontisen mukaan sovittelusummissa on päästy usein normaalien ulkomaanpuheluiden hintoihin.

Elisan Walleniuksen mukaan reklamaatiot käsitellään tapauskohtaisesti.

Monia mietityttää, mitä takaisinsoittohuijauksessa kuuluu toisesta päästä.

 Kun sinne huutelee haloota, se on jo riittävä heille.

– Mitä meille on raportoitu, on että sieltä ei kuulu yhtään mitään. Linja aukeaa niin sanotusti tyhjänä, Kontinen sanoo.

– Jos siinä saadaan kymmenenkin sekuntia pidettyä linjaa auki, niin se riittää rahallisen hyödyn saamiseen. Kun sinne huutelee haloota, se on jo riittävä heille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?