Kyberprofessori: Yhteiskunnan digitalisaatiossa piilee vielä tietomurtojakin vakavampi uhka – ”Oleellinen vaikutus koko yhteiskunnan toimintaan” - Tietoturva - Ilta-Sanomat

Kyberprofessori: Yhteiskunnan digitalisaatiossa piilee vielä tietomurtojakin vakavampi uhka – ”Oleellinen vaikutus koko yhteiskunnan toimintaan”

Sodankäynnin harmaat alueet tulevat Jarno Limnéllin mukaan lisääntymään.

–Sen ei toivonut toteutuvan, se toteutui, kommentoi kyberprofessori Jarno Limnéll Vastaamon tietomurtoa.­

31.10.2020 8:01

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll ehdottaa kansallisen selvitysryhmän perustamista, jotta yhteiskunta pystyy jatkossa varautumaan paremmin psykoterapiakeskus Vastaamon kaltaisiin tietomurtoihin.

Ja muihin kyberuhkiin, kuten datamanipulaatioon, joka myös huolestuttaa Limnelliä.

– Tästä pitää oppia, Limnéll sanoo.

– Tarvitaan kattava jälkiarvio koko yhteiskuntamme kyberturvallisuuden ja kriisinsietokyvyn näkökulmasta. Digitalisaatio nopeutuu jo koronankin vuoksi ja se lisää yhteiskunnan haavoittavuutta.

Sodankäynnin harmaat alueet tulevat Limnéllin mukaan lisääntymään.

– Siellä ovat keihäänkärkinä kybertoimet ja informaatiovaikuttaminen. Nämä riskit pitää tunnistaa ja niihin pitää pystyä varautumaan, Limnéll vaatii.

– Meidän pitää kehittää resilienssiä (palautumiskyky).

Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen pohti torstaina, millainen uhka Suomea kohtaan voi syntyä, mikäli joku ulkomainen tiedustelupalvelu saisi Vastaamon tietokannan haltuunsa ja alkaisi kiristää suomalaisen yhteiskunnan avainhenkilöitä, joko nykyisiä tai tulevia.

Limnéll jakaa Paanasen huolen. Hän luonnehtii arkaluontoisten terveystietojen päätymistä vääriin käsiin ”vakavimman pään skenaarioksi”.

– Sen ei toivonut toteutuvan, se toteutui.

Yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen digitalisaatioon liittyy kuitenkin vielä tietomurtojakin vakavampia uhkia.

– Kansainvälisesti puhutaan yhä enemmän, ettei tietojen varastaminen ole suurin haaste, vaan tietojen manipuloiminen, datamanipulaatio, Limnéll kertoo.

– Tietojen sisällön muuttaminen.

Datamanipulaatio on osin eri asia kuin disinformaation (fake news) levittäminen.

– Turvallisuus on todellisuutta ja mielikuvaa todellisuudesta, Limnéll määrittelee.

Disinformaatiossa pyritään luomaan virheellistä kuvaa todellisuudesta. Datamanipulaatiossa taas muutetaan sähköisessä muodossa olevan tiedon sisältöä niin, ettei tietoon voi enää luottaa.

– Se voisi kohdistua vaikkapa terveystietoihin, jolloin meillä pahimmillaan menisi luottamus koko aineistoon. Se olisi erittäin ikävä tilanne.

Aineisto toisin sanoen saastuisi.

– Tiedon oikeellisuudesta huolehtimisen erityisesti terveydenhuollon alalla voi arvioida nousevan jatkossa yhä tärkeämmäksi asiaksi, Limnéll sanoo.

– Sillä on oleellinen vaikutus koko yhteiskunnan toimintaan ja turvallisuuteen.

Vastaamon tapausta Limnéll pitää poikkeuksellisena jopa maailmanlaajuisesti.

Verkkolehti Uuden Suomen kirjoituksessaan hän ihmetteli, ettei kukaan ole ehdottanut selvitysryhmän perustamista, vaikka teko on moraaliton ja järkyttävä ja kyseessä on kymmeniä tuhansia ihmisiä koskettava kansallinen kriisi, johon pitäisi vastata ”samalla vakavuudella kuin perinteiseen suuronnettomuuteen”.

”Suuronnettomuus ei ole mitätön vain siksi, että se kohdistuu mieleen ja bitteihin”, Limnéll kiteyttää.

Epävarmuus luottamuksellisten, henkilökohtaisten ja hyvin arkaluontoisten terveystietojen päätymisestä vääriin käsiin Vastaamon tietomurrosta tulee Limnellin mukaan jatkumaan pitkään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?