Nämä asiat psykoterapia-asiakkaasta päätyvät potilasasiakirjoihin – ”Vain hoidon kannalta oleellisia asioita” - Tietoturva - Ilta-Sanomat

Nämä asiat psykoterapia-asiakkaasta päätyvät potilasasiakirjoihin – ”Vain hoidon kannalta oleellisia asioita”

Valvira on antanut kirjausohjeet, jotka perustuvat lakiin.

Vastaamon tietomurron jälkeen asiakkaita on askarruttanut se, miten ja mitä potilastietoja säilytetään.­

26.10. 18:26 | Päivitetty 26.10. 19:20

Mitä sisältävät psykoterapiakeskus Vastaamon kaapatut potilasasiakirjat?

Keiden kaikkien pitää olla huolissaan?

Sosiaali- ja terveysalan valvontakeskus Valviran kotisivuilta löytyy seuraava johdatus aihepiiriin.

Valviran käsittelemien valvonta-asioiden yhteydessä on tullut esille, että psykoterapeuttien keskuudessa on epäselvyyttä siitä, pitääkö psykoterapeutin laatia antamastaan psykoterapiasta potilasasiakirjamerkintöjä.”

Valvira epäilee syyksi psykoterapiakoulutusta. Ohjeistus siitä, mitä tarkoitetaan ”riittävillä ja tarpeellisilla potilasasiakirjoilla”, on ollut ”vähäistä”.

Potilasasiakirjoista säädetään hyvin yksityiskohtaisesti asetuksella.

Valvira muistuttaa, että potilaan voinnin, oirekuvan tai toimintakyvyn muutokset on aina kirjattava, samoin erityisellä huolella potilasturvallisuuteen liittyvät seikat kuten itsetuhoinen tai väkivaltainen käytös ja päihteiden käyttö.

Terapiaistuntojen aikana käsin tehdyt muistiinpanot on viivytyksestä tuhottava, kun tiedot on siirretty sähköiseen potilaskertomukseen.

Tommi Hartikainen työskentelee psykoterapeuttina Helsingissä.

– Siellä on kirjattuna henkilötiedot, henkilötunnus, osoitteet, lähiomainen, ehkä maksutapa, siis ihan perustiedot, Hartikainen kuvailee.

– Sitten siellä on käyntimerkintöjä siitä, mitä hoidossa tapahtuu, aluksi vähän laajempana, miksi potilas on tullut, mitä oireita, kauanko kärsinyt, diagnoosit, lääkitykset, Hartikainen luettelee.

– Jos on pitempi hoito, kuvataan vointia, mahdollisia muutoksia voinnista, mistä on puhuttu, mutta hyvin yleisellä tasolla, ei yksilöidä muita ihmisiä tai välttämättä edes sukulaisuussuhteita.

– Vain hoidon kannalta oleellisia asioita. Esimerkiksi ”potilas pohtii läheisiä ihmissuhteita”.

Hartikainen muistuttaa, etteivät kaikki psykoterapeutit edes tee muistiinpanoja istuntojen aikana.

Voiko ajatella, että persoona vaikuttaa ja toiset psykoterapeutit kirjaavat tarkemmin kuin toiset?

– Eroja varmasti eroja on, mutta kyllä koulutuksessa puhutaan kirjauksista ja hirveän laveita ne eivät saa olla. Vain sellaista, mikä on olennaista hoidon kannalta.

Eli jos potilaalla on seksuaalifantasioita, ei laiteta, kenen kanssa?

– Ei suoraan.

Miten tarkkaan potilaan ongelma voidaan kuvata?

– Se on veteen piirretty viiva. Voidaan vaikka kertoa, että potilas pohtii seksuaalisen hyväksikäytön kokemusta, mutta ei sen yksityiskohtaisemmin.

Katja Myllyviita on Hyvinkäällä toimiva yksityinen psykoterapeutti.

– Itse puhun käyntikuvauksista, Myllyviita kertoo.

– Laitan sinne, milloin on tavattu, miten asiakas on voinut, miten oireet näkyvät, miten ne rajoittavat elämää ja mitä kotitehtäviä asiakas on tehnyt. Ja jatkosuunnitelman.

Mitä sinne ei saa laittaa?

– Muiden ihmisten asioita. Nimellä ei kuvata muita ihmisiä, vaan miten asiakas kokee kyseisen ihmissuhteen, mitä ongelmia siinä esiintyy hänen näkökulmastaan.

Voidaanko mainita puoliso, isä, lapsi?

– Kyllä, mutta ei nimeltä.

Entä vaikkapa seksuaalinen hyväksikäyttö perheen sisällä?

– Hyvin varovasti... miten asiakas tuo sitä esiin, mikä merkitys sillä on hänen elämässään nyt.

Myllyviita muistuttaa, etteivät kaikki yksityiset psykoterapeutit suinkaan tee kirjauksia sähköiseen tietokantaan. Osa käyttää yhä ruutuvihkoja.

– Itse teen kirjaukset wordiin läppärillä, joka ei ole netissä.

Mitä näille muistiinpanoille tehdään?

– Säilytetään (lukon takana) 120 vuotta, Myllyviita naurahtaa ja viittaa arkistointipykäliin.

Valviran ohjeet pätevät, teki psykoterapeutti potilaskirjauksensa ruutuvihkoon tai wordiin tai sähköiseen tietokantaan.

Yksi peruste potilaskirjauksiin on potilaiden oikeussuoja mahdollisten hoitovirheiden kohdalla.

Täysin sähköisiin tietokantoihin siirtymistä on perusteltu arkistoinnilla. Potilaan tiedot säilyisivät, vaikka terapeutti vaihtuu tai kuolee, eivätkä pääse vääriin käsiin.

Tai näin ajateltiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?