Viranomainen ällistyi turvayhtiön koronakamerasta: ”Vaikuttaa hyvin huolestuttavalta”

Lämpökameroiden käyttäminen sairastuneiden löytämiseen huolestuttaa tietosuojaviranomaista.

Ihmiset kulkivat Helsingissä toistaiseksi ilman lämpötilan mittausta tiistaina. Viranomaisen tulkinnan mukaan Avarnin tuotteessa on kyse henkilötietojen käsittelystä.

10.10.2020 7:02

Avarn Security alkoi myydä Suomessa lämpökamerajärjestelmää kuumeisten ihmisten tunnistamiseksi. Avarnin mukaan lämpötilan mittausjärjestelmän käyttö ei edellytä henkilötietojen tallentamista ja käsittelyä. Silloin tietosuojalain edellyttämistä toimenpiteistä ei tarvitse huolehtia, yhtiö katsoo.

Tietojen tallentaminen on kuitenkin mahdollista, jos sille on tarvetta. Silloin järjestelmän käyttäjän on huolehdittava siitä, että henkilö- ja terveystietoja käsitellään tietosuojalain mukaisesti. Sellaisenaan järjestelmässä on kameran tarjoama data eli kuva ja siihen liittyvät metatiedot (kuten aika ja paikka) sekä mitattu lämpötila.

Järjestelmä mahdollistaa tietojen tallentamisen. Silloin järjestelmän käyttäjän on huolehdittava siitä, että henkilö- ja terveystietoja käsitellään tietosuojalain mukaisesti. Järjestelmä tarjoaa käyttäjälleen kuvan lisäksi siihen liitettyjä tietoja, joita ovat aika ja paikka sekä mitattu lämpötila.

– Tarkoitus ei ole kerätä ja tallentaa tietoja, vaan käyttötarkoitus on antaa tietoa, jota voidaan hyödyntää siinä hetkessä, kun mittaus tehdään, Avarn Securityn markkinointi- ja viestintäjohtaja Jonna Häkkilä alleviivaa.

”Pyritään yksilöimään henkilö”

Apulaistietosuojavaltuutettu Anu Talus suhtautuu varauksella lämpökameraseurantaan. Hänen mukaansa tämän tyylisissä hankkeissa tulee tehdä yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutustenarviointi ja tarvittaessa käydä asiasta dialogia Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa.

Avarn Security sanoo, ettei vaikutustenarviointia ole tehty ja he eivät ole olleet toimistoon yhteydessä.

– Lähtökohta on, että lämpötilan mittaamisesta ei synny mitään henkilötietorekisteriä. Vaikka tietoa haluttaisiin tallentaa ja tietorekisteri syntyisi, me emme olisi tällaisissa tapauksissa rekisterinpitäjä tai edes tietojenkäsittelijä, joten emme ole tehneet vaikutustenarviointia, Häkkilä sanoo.

Apulaistietosuojavaltuutettu Anu Talus tulkitsee Avarnin kamerassa olevan kyse henkilön yksilöimisestä.

Taluksen mukaan tässä ei käy aivan selvästi ilmi se, mihin perustuu ajatus, ettei kyse olisi henkilötietojen käsittelystä.

– Henkilötietojen käsittely ei edellytä, että tiedot esimerkiksi tallennetaan. Tässä ei ole myöskään kyse esimerkiksi ilman lämpötilan yleisestä mittaamisesta (mikä ei olisi henkilötietojen käsittelyä), vaan tässä aika yksiselitteisesti pyritään yksilöimään henkilö. Eli kyllä tässä näyttäisi olevan kyse henkilötietojen käsittelystä, Talus tulkitsee.

– Vaikuttaa hyvin huolestuttavalta, että tässä on lähdetty siitä, ettei tietosuojasääntelyn edellytyksistä tarvitse huolehtia. Järjestelmät on rakennettava siten, että yleisen tietosuoja-asetuksen edellytykset otetaan huomioon jo järjestelmän luomisvaiheessa, apulaistietosuojavaltuutettu linjaa.

Avarn Security on valmis yhteistyöhön.

– Jos järjestelmä otettaisiin käyttöön, käymme luonnollisesti asiakkaan kanssa yhdessä tietosuojaan liittyvät asiat läpi ja tarvittaessa myös tietosuojavaltuutetun kanssa. Mielellämme käymme asiasta keskustelua tietosuojavaltuutetun kanssa jo etukäteen, jos sille näyttää olevan tarvetta. Lähtökohtaisesti me emme asenna järjestelmää, jos se rikkoo tietosuojaa tai muuta kameravalvonnasta määriteltyä lainsäädäntöä, Jonna Häkkilä vakuuttaa.

Avarn Security korostaa noudattavansa Euroopan unionin tietosuojavaltuutetun linjauksia lämpötilan mittauksista koronakriisiin liittyen. Linjauksen mukaan automaattiset ja kehittyneitä lämpötilan mittareita käyttävät järjestelmät ovat yleisesti ottaen aiheeseen liittyvän sääntelyn piirissä.

Seurannasta uusi normaali?

Lämpökameroiden käyttäminen kuumeisten tunnistamiseksi on saanut vauhtia koronan myötä. Esimerkiksi Kiinassa tällaisia ratkaisuja on valjastettu ihmisten seurantaan.

Pelkona on ollut, että nyt luotavat seurantajärjestelmät jäävät elämään muilla verukkeilla koronan jälkeenkin.

– Tällaisia menettelyjä voidaan korona-aikanakin ottaa käyttöön ainoastaan sillä edellytyksellä, että ne ovat yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia. Kun järjestelmät ovat asetuksen mukaisia, niiden tulisi olla kestävällä pohjalla myös korona-ajan jälkeen, Anu Talus arvioi.

Avarn katsoo, että lämpötilan tunnistaminen voi olla tulevaisuudessa yksi lisäkeino suojautumiseen muiltakin tartuntataudeilta kasvosuojaimien, käsidesin ja muiden toimien lisäksi.

– Yleisesti ottaen lämpökameroitahan käytetään tälläkin hetkellä valvonnassa monin eri tavoin ja tullaan varmasti jatkossakin käyttämään. Tulemme jatkossakin myymään lämpökameroita eri käyttötarkoituksiin, Jonna Häkkilä ennakoi.

Avarn julkaisi IS Digitodayn kyselyjen jälkeen uuden oikaistun tiedotteen ratkaisustaan. Uudessa tiedotteessa ei enää sanota, että tietosuojalain edellyttämistä toimenpiteistä ei tarvitse huolehtia. Yhtiö kuitenkin korostaa, että järjestelmän käyttö ei edellytä tietojen tallentamista, jolloin henkilötietorekisteriä ei synny. Avarn Security pitää tärkeänä, että järjestelmän käyttäjä tiedottaa kameravalvonnasta asianmukaisesti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?