Kommentti: Poliitikot heräävät vihdoin kybervuoteen 2020 – Kulmunin sanomisia on silti syytä oikoa - Tietoturva - Ilta-Sanomat

Kommentti: Poliitikot heräävät vihdoin kybervuoteen 2020 – Kulmunin sanomisia on silti syytä oikoa

Katri Kulmuni haluaa Euroopan olevan kyberturvallisuuden suhteen omavarainen.

Julkaistu: 26.2. 14:08

Kyberturvallisuus eurooppalaisesta näkökulmasta on hyvä ajatus. Kunhan se toteutetaan järjellisesti, eikä tehdä kaikkea itse. Ja muistetaan, että me olemme maailmanluokkaa, kirjoittaa Ilta-Sanomien digitoimittaja Henrik Kärkkäinen.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni linjasi tänään, että Euroopasta pitäisi rakentaa kyberomavarainen alue. Hän nosti esimerkiksi eurooppalaisen käyttöjärjestelmän ja www-selaimen.

Hyvä ajatus, mutta ontuvasti muotoiltu.

Euroopalla on jo kokemusta molemmista. Pienestä ja sitkeästä Suomesta ovat tulleet muun muassa sellaiset käyttöjärjestelmät kuin Symbian ja Linux.

Oman käyttöjärjestelmän tekeminen on helpommin sanottu kuin tehty. Sellainen on (verrattain) helppo koodata, mutta ihmisten saaminen sen käyttäjiksi on helpommin sanottu kuin tehty.

Jotta ihmiset käyttöjärjestelmää käyttäisivät, sille pitää olla tarjolla sovelluksia ja palveluita. Karttaohjelmistoja. Pikaviestimiä. Pelejä. Mediasovelluksia. Ihan kaikkea.

Eurooppalainen käyttöjärjestelmä on ajatuksena 20–30 vuotta myöhässä. Suomalaisesta Linuxista on pitänyt tulla ”se seuraava käyttöjärjestelmä ihan kohta” jo 90-luvulta asti.

 Eurooppalainen käyttöjärjestelmä on ajatuksena 20–30 vuotta myöhässä.

Se ei juurikaan löytänyt tietään kotitietokoneisiin. Mutta kylläkin palvelimiin, Googlen Androidin pohjaksi ja käytännössä melkein kaikkiin reitittimiin, digibokseihin ja muihin verkkohärpättimiin. Suomalainen keksintö valloitti maailman, vaikka harva siitä tiesi.

Myös eurooppalaisia selaimia löytyy, muun muassa norjalainen Vivaldi. (Vastoin yleistä luuloa Opera ei ole ollut eurooppalainen vuosiin. Sen omistavat kiinalaiset.)

Eurooppalaisia yrityksiä tehdä omia ohjelmistoja on nähty myös viime vuosina. Ranska kehitti taannoin oman pikaviestimen, mutta siitä ei ole tiettävästi tullut suuren suurta menestystarinaa.

Kiinalainen Huawei on USA:n pakotteiden seurauksena tilanteessa, jossa se kehittää omaa käyttöjärjestelmää puhelimiinsa. Käyttäjähankinta on raskas prosessi niin kauan, kun tarjolla ei ole pankkisovelluksia tai kavereiden käyttämiä pikaviestimiä.

Nokia oli muutama vuosi sitten samassa tilanteessa, kun se kantoi vettä kaivoon yrittäessään saada ihmisiä käyttämään Lumia-puhelinten Windows Phone -käyttöjärjestelmää. Kuten tiedämme, lopputulos oli järjetön rahareikä ja kevyet mullat Lumioille.

Tarinan opetus: Ihmisiä ei voi pakottaa käyttämään tiettyä käyttöjärjestelmää tai ohjelmaa.

Emme asu kehitysmaassa

Kulmunin puheessa oli yksi suoranainen väärä väittämä:

”Eurooppa on edelläkävijä monessa uusiutuvan energian teknologiassa. Tietoteknologian puolella olemme kuitenkin jääneet analogiseen aikaan. Yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset kilpailijat ovat edellä.”

Eurooppa ei ole tietotekniikan kehitysmaanosa. Ei myöskään Kulmunin mainitsemien 5g:n ja tekoälyn osalta.

Täällä ollaan päinvastoin joissakin asioissa maailman terävimmässä kärjessä. Suomalainen tietoturvaosaaminen nimittäin on maailman huippua.

Omavaraisajattelussa suomalaiset tietoturvaosaajat ovat olleet poliitikkoja edellä. Tietoturvayritysten FISC ry (Finnish Information Security Cluster) alkoi ajaa Suomen kyberomavaraisuutta jo kaksi vuotta sitten.

Tietotekniikassa ei tarvitse – eikä voi – tehdä kaikkea itse. Tietoturva on kerros, joka asettuu ihmisten käyttämien käyttöjärjestelmien ja sovellusten päälle. Siellä voidaan suurissa määrin havaita ja estää järjestelmätason outouksia.

Eurooppalainen työnjako?

Entä jos oltaisiin sellaisessa tilanteessa, että Donald Trump tai joku muu antaisi mahtikäskyn ja vetäisisi töpselit irti ohjelmistoista Euroopassa?

Silloin oltaisiin maailmanpoliittisesti siinä tilanteessa, että moni muukin asia olisi hyvin viallaan.

Siihen voi varautua. Sen voisi tehdä tavalla, joka noudattelee EU:n perusideaa: hoitakaa te käyttöjärjestelmä, johon valtionhallinnot voivat hätätilanteessa siirtyä, tehkööt nuo avoimen koodin pohjalta selaimen, ja me huolehdimme tietoturvasta.

Ihmisiä ei vaan kannata pakottaa näitä käyttämään, ellei ole pakko.

Kulmunin puheenvuoro on yhdellä tavalla erityisen hyvä ja huomionarvoinen. Se nimittäin osoittaa, että korkean tason poliitikot ovat heräämässä kyberturvallisuuden merkitykselle.

Sitä on odotettu aika kauan.