138 000 suomalaista joutui identiteettivarkauden uhriksi viime vuonna - Tietoturva - Ilta-Sanomat

Näin suomalaisilta huijattiin viime vuonna 140 000 000 € – ”Uhri ei edes tiedä, mitä kautta varkaus on tapahtunut”

Identiteettivarkaudet yleistyvät nopeasti. Suomalaisiin niitä kohdistuu suhteessa enemmän kuin ruotsalaisiin.

Identiteettivarkaudet yleistyvät nopeasti. Suomalaisiin niitä kohdistuu suhteessa enemmän kuin ruotsalaisiin.

Julkaistu: 14.11. 7:00

Identiteettivarkauksia tehtiin Suomessa viime vuonna huomattavasti aiempaa enemmän, uusi kyselytutkimus kertoo.

138 000 suomalaista joutui viime vuonna identiteettivarkauden uhriksi, kertoo vakuutuspalveluyritys mySafety. Määrä siis yli nelinkertaistui edellisvuoden 30 000:sta. Yritys epäilee, että identiteettivarkaus saattaa nyt olla Suomen yleisin rikollisuuden muoto.

MySafety teetätti Suomessa Kantarilla kyselytutkimuksen, johon osallistui yli tuhat 16–74-vuotiasta kuluttajaa. Prosentuaalisesti uhreja on nyt enemmän Suomessa kuin Ruotsissa, vaikka uhreja on lukumääräisesti enemmän länsinaapurissa.

MySafetyn toimitusjohtajan Niclas Fagerlundin mukaan kasvu on todellista, eikä selity esimerkiksi laskentatavan muutoksella. Eroa Ruotsiin selittänee se, että suomalaiset eivät tunnista identiteettivarkauksien riskiä riittävästi ja luottavat paljon tuntemattomiinkin ihmisiin.

Rikoksen tekijän riski jäädä kiinni on puolestaan vähäinen, mutta rahalliset ansiot sitäkin houkuttavampia. Yhteensä suomalaiset menettivät identiteettivarkauksissa viime vuoden aikana noin 140 miljoonaa euroa, eli keskimäärin 1008 euroa uhria kohden. Riskiryhmässä ovat etenkin 30–44-vuotiaat.

Tyypillisesti konnat ostavat varastettujen tietojen avulla tavaraa uhrin laskuun. Yhdessä tällaisessa tapauksessa epäilty tekijä kulutti uhriensa rahoja 41 000 euron edestä.

Henkilötietoja ongitaan tyypillisesti tietomurroilla ja huijaussähköposteilla, mutta usein alkuperäinen konsti jää epäselväksi.

– Useimmiten uhri ei edes tiedä, mitä kautta ja koska varkaus on tapahtunut, Fagerlund huomauttaa.

Henkilötiedot ovat kauppatavaraa verkon pimeillä kujilla, joten tietoja väärin käyttävä taho voi olla tyystin toinen kuin ne alun perin varastanut taho. Varkaudesta on myös voinut kulua jo paljon aikaa.

– Näitä varkauksia on tehty pitkin vuosia ja ne kertautuvat näkyen nyt Suomessa tällaisena piikkinä.