Tietoturva

Kommentti: Kansallinen turvallisuus ja oma kaupallinen etu on vahva yhdistelmä – mutta siinä piilee vaaroja

Julkaistu:

Uutiskommentti
Pyrkimys suomalaiseen tietoturvaomavaraisuuteen kertoo siitä, että suuren maailman protektionismi saapui tännekin, kirjoittaa Ilta-Sanomien digitoimittaja Henrik Kärkkäinen.
Suomen tietoturva-ala on aloittanut kampanjan tuodakseen valtionhallintoon ja muualle päätöksenteon huipulle suomalaisia tietoturvaratkaisuja. Ilta-Sanomat Digitoday kirjoitti, miten FISC ry (Finnish Information Security Cluster) pyrkii nyt vaikuttamaan eduskunnan suuntaan, saadakseen ministeriöihin ainakin osittain suomalaisia tietoturvaratkaisuja.
Kampanja kertoo isosta murroksesta tietoturva-alalla. Perinteisesti alan yhtiöt ovat tehneet yhteistyötä etenkin tiedonvaihdon muodossa, vaikka kilpailijoita ovatkin. Nyt otteet kovenevat, ja kilpailijoita painetaan maahan antamalla ymmärtää näiden joutuvan ulkovaltojen tiedustelupalveluiden käsikassaraksi.

Pelin koveneminen on suoraa seurausta siitä, mitä maailmalla on tapahtunut. Muureja rakennellaan paitsi rajoille, myös kyberavaruuteen.

Tietoturva-alan parhaaseen osaamiseen kuuluu turvan rakentamisen ohella ihmisten pelottelu. Uhkakuvia maalaillaan nytkin: Yhdellä yleisavaimella voisi päästä kaikkiin päättäjien tietoihin, kun ohjelmistot ovat samasta maasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ihan aiheettomia pelot eivät ole. Valtiolliset kyberhyökkäykset toimivat nimittäin siten, että jalansija hankitaan ja verkot ansoitetaan rauhan aikana – kriisin aikana miinat laukaistaan. Tällä tavoin pimennettiin osia Ukrainasta jokunen vuosi sitten. Samaa tekevät parhaillaan venäläiset amerikkalaisten ja britit venäläisten sähköverkossa, kertovat Wired ja Quartz.

Kun katsellaan ilmiötä pelkkää bisnesnäkökulmaa laajemmin, voidaan sanoa, että kyse on samasta ilmiöstä kuin tiedustelulaissa. Suomalaisten silmät maailman karuudelle avautuvat kohtuullisella viiveellä, mutta avautuvat kuitenkin.

Tästä päästään toiseen ja isompaan keskusteluun, koulutuspolitiikkaan. Jotta voidaan tehdä kotimaista koodia, tarvitaan kotimaisia koodareita. Jotta näitä saadaan lisää, pitää paitsi olla koulutuspaikkoja oppilaitoksissa, myös ihmisillä halua opetella ohjelmointia.

Kun ja jos tätä aletaan ajaa kuin käärmettä pyssyyn, odottaa tien päässä insinööriyhteiskunta. Sekään ei ole välttämättä tavoittelemisen arvoinen asia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt