Tietoturva

Rahoja huijataan nyt älypuhelimilla – varo näitä koukkuja

Julkaistu:

Petokset
Mobiilisovellukset ovat entistä yleisempi tapa tehdä petoksia, uusi tutkimus paljastaa.
Kyberkonnat käyttävät mobiilisovelluksia entistä ahkerammin narratakseen uhrinsa irti rahoistaan, tietoturvayhtiö RSA kertoo. Tiedot perustuvat yhtiön toisen vuosineljänneksen petosraporttiin, josta uutisoi muun muassa The Register.

Kaikista huhti–kesäkuussa havaituista petoksista 28 prosenttia tehtiin mobiilisovelluksilla. Tällaisia haitallisia sovelluksia tunnistettiin 9185 kappaletta, kun niitä edellisen vuosineljänneksen aikana tunnistettiin noin 8000 kappaletta.

RSA esittelee kaksi tyypillistä huijaustapaa, joissa käytetään hyväksi mobiilisovelluksia. Yksi suosittu keino on väärentää pankkisovelluksia, jotka pyytävät puhelimessa laajoja käyttöoikeuksia. Tavoitteena on ohjata pankkien tunnistuksessa käyttämät tekstiviestikoodit huijarin käyttämään puhelimeen. Toisissa tapauksissa laajoja käyttöoikeuksia penätään esimerkiksi suositun pelin tai luotetun kuluttajabrändin varjolla.

Toinen esimerkki ovat sovellukset, jotka myyvät palveluita ilman asianomistajien lupaa. Kuten pankkiautomaattien sijainnin maksusta kertova sovellus, jolla ei ole lupaa automaatit omistavalta pankilta. Tällaisessa tilanteessa sovelluksen käyttäjä on siis saanut sen palvelun, jonka hän halusikin – mutta hän on silti tullut maksaneeksi rahaa huijarille täysin tietämättään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaikista yleisin tapa tehdä petoksia oli perinteinen tietojenkalastelu sähköpostitse. Tosin sen jälkeen huijaus saattaa edetä vaikkapa puhelimeen, kuten kävi äskettäisessä Apple-käyttäjiin iskeneessä tapauksessa.

Lue lisää: Tämä on väärä tapa soittaa Apple-tukeen: Huijarit hämäävät uudella tempulla

Petosten avulla tehdyt väärät maksusuoritukset olivat Euroopassa arvoltaan keskimäärin 346 euroa, kun aidot maksutapahtumat jäivät keskimäärin 151 euroon RSA:n mukaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt