Mikko Hyppönen murskaa yleisen harhaluulon verkkorikoksista

Julkaistu:

Verkkorikokset
Verkkorikollisuus on jo tavanomaista rikollisuutta yleisempää. Siitä ei kuitenkaan tehdä rikosilmoituksia samaan malliin. Näin ei saisi olla, toteaa Mikko Hyppönen.
Verkkorikokset, etenkin maksuvälinepetokset, ovat lisääntyneet nopeasti. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen mukaan Suomen kaltaisissa länsimaissa on todennäköisempää joutua rikoksen kohteeksi verkossa kuin kadulla.

– Verkkorikollisuus on jo arkipäiväistynyt. Siinä on kuitenkin yksi suuri ero perinteiseen rikollisuuteen verrattuna: kun joudumme ryöstön kohteeksi kadulla, teemme rikosilmoituksen, Hyppönen sanoi puhuessaan kansainväliselle lehdistölle Helsingissä tiistaina.

Hyppönen arvelee rikosilmoitusten tekemättä jättämisen syyksi sitä, ettei uhri usko verkkorikollisia saatavan kiinni. Yritykset ovat puolestaan huolestuneita maineestaan, jonka murron kohteeksi joutuminen voisi loata.

Tästä huolimatta rikosilmoitus pitäisi Hyppösen mukaan aina tehdä.

– Jos ilmoitusta ei tee, jäävät verkkorikokset aliedustetuiksi tilastoissa. Silloin niiden selvittämiseen ei myöskään saada lisää resursseja.

Hyppönen itse pitää kyberrikoksen kohteeksi joutuneen yhtiön tiedottamisesta malliesimerkkinä tanskalaista Maerskia. Varustamojätti on kertonut viime kesällä tapahtuneen Petya/NotPetya-kyberhyökkäyksen maksavan sille jopa 300 miljoonaa dollaria.

Hyökkäyksen alkupäivinä yhtiö kertoi tietoja tilanteestaan tunnin välein ja kertoi avoimesti, että esimerkiksi sen Rotterdamin, Tokion ja Los Angelesin terminaalit olivat kiinni vielä kuusi päivää hyökkäyksen jälkeen.

Hyppöselle Maerskin ongelmat näkyivät konkreettisesti siten, että hänen tilaamansa iPad Pro saapui kolme ja puoli viikkoa luvattua myöhemmin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt