Tietoturva

”Virheettömiä ja laadukkaasti tehtyjä” – S-ryhmän nimissä huijattu sähköpostein, tekstiviestein, ponnahdusikkunoin

Julkaistu:

Huijausviestit
S-ryhmän riskienhallintapomon mukaan huijauksia nähdään lähes viikoittain.
S-ryhmän nimissä on lähetetty viimeksi tällä viikolla huijaussähköpostia, jossa kaupan väitettiin jakavan asiakkailleen 500 euron lahjakortteja. Kyseessä on tilausansa, joka on tyypillinen sähköpostihuijaus.

Tilausansassa uhri antaa pankki- tai luottokorttitietonsa uskoen olevansa tekemisissä aidon brändin kanssa, mutta sitoutuu tietämättään kymmeniä euroja kuukaudessa maksavaan palveluun, josta ei käytännössä saa mitään vastinetta.

S-ryhmän riskienhallintayksikön päällikölle Mikko Koskiselle ilmiö on tuttu. S-ryhmän brändit ovat tunnettuja, ja niitä käytetään huijauksissa toistuvasti.

– Pahimmillaan näitä on ollut melkein viikoittain. Kesän jälkeen on ollut kovaa kasvua, Koskinen sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suurin osa huijauksista tulee sähköpostitse, sillä kustannukset ovat lähettäjälle melkein olemattomia. Myös muita viestintäkanavia on nähty: ihmisille on lähetetty nettilinkkejä sisältäviä tekstiviestejä, ja verkkosivuilta saattaa avautua ponnahdusikkunoita, jotka tarjoavat väärennettyjä kyselyitä S-ryhmän nimissä.

Koskinen kertoo S-ryhmän saavan jonkin verran yhteydenottoja huijaukseen haksahtaneilta ihmisiltä.

– Niitäkin tulee. Enemmän asiakkaat ottavat kuitenkin yhteyttä huijauksista varoittaakseen. Saamme ilmoituksia päivittäin.

Kauppaketjun omiin keinoihin ongelmaa vastaan taistelemisessa kuuluvat huijauksista kertominen viranomaisille, asiakkaiden valistaminen verkko- ja asiakaslehtiviestinnällä sekä huijausprofiilien poistopyynnöt sosiaalisesta mediasta.

Verkkokonnat ovat kuitenkin ketteriä siirtämään huijaukset toisen firman nimiin, kun ensimmäinen reagoi.

– Välillä yhteydenoton jälkeen menee vain puoli tuntia, ja meidän logot on otettu huijauksista pois ja korvattu toisilla, Koskinen sanoo.

Turvapäällikkö muistuttaa ihmisiä vanhasta perussäännöstä: Jos joku on liian hyvää ollakseen totta, se ei todennäköisesti sitä ole. Kauppa ei myöskään koskaan kysele verkkokyselyiden yhteydessä ihmisten maksutietoja eikä tapaa myöskään jakaa näihin liittyen arvokkaita tuotteita ilmaiseksi tai muutaman euron hinnalla.

Työtä vaikeuttaa se, että huijausviestit ovat näyttäviä ja usein myös varsin hyvää suomea. Viestien tekoon osallistuu selkeästi suomea osaavia ihmisiä.

– Liikemerkit ovat julkisia, jolloin ne on helppo kopioida huijausviesteihin. Itse viestit alkavat olla virheettömiä ja laadukkaasti tehtyjä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt