Tietoturva

Kasvi kyseenalaistaa yritysten moraalin

Julkaistu:

Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi yritti laulaa Lex Nokiaa tänään suohon eduskunnassa. Hän katsoo, että keinot urkintalain runnomisessa eivät lupaa hyvää.


– Lex Nokian lähetekeskustelun aikaisessa kannanotossani totesin ymmärtäväni, että työantajapuolella haikaillaan sata vuotta sitten taakse jääneeseen "patruunoiden aikaan", jolloin työnatalajilla oli monenlaista kontrollivaltaa työntekijöihinsä. Samalla kuitenkin ihmettelin sitä, miksi vaatimukset menevät näin hyvin läpi, Kasvi muistaa.

– Viime viikkoina asiaan on tullut lisävalaistusta: taustalla on ollut työnantajien painostusta ja uhkailua.  Keinot lain runnomisessa läpi eivät lupaa hyvää sen suhteen, että jos laki hyväksytään, meidän on luotettava suomalaisten yrityksien korkeaan moraaliin.

Kasvin mukaan moraalin olisi oltava korkeampi kuin esimerkiksi saksasalaisilla yrityksillä Deutche Bahn, Lidl ja Deutche Telecom, jotka ovat jääneet kiinni valvontavaltuuksien väärinkäytöstä.

Piitataanko
laista?


Voidaan tosin kyynisesti väittää, että laki on melko yhdentekevä: yritykset mahdollisesti jo nykyään seuraavat laittomasti liikennettä, jopa viestien sisältöä, F-Securen Mikko Hyppönen arvioi Ylelle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yritysten harrastama mielivaltainen tunnistetietojen seuranta olisi yhtä laitonta Lex Nokian tultua voimaan kuin se on nytkin. Uuden lain puolustajat korostavat, että kynnys luvalliselle tunnistetietojen katselulle olisi korkealla.

Kasvikin muistaa esimerkiksi tapaus Soneran vuosituhannen vaihteessa, missä ihmisten teletunnistetietoja urkittiin ilman lupaa, ja Nokian rikoksena vanhentuneen sähköpostiseulonnan.

Mutta Kasvin mukaan Lex Nokian suurin periaatteellinen ongelma on siinä, että se antaa asianomaiselle osapuolelle valtuudet päättää tutkinnan aloittamisesta ja tunnistamistietojen käytöstä.

– Lisäksi tutkinnan kohde on alisteisessa suhteessa tutkinnan tekijään: työnantaja tutkii työntekijän viestintää, oppilaitos opiskelijan. Kynnys valittaa väärin perustein tai keinoin tehdystä tutkinnasta muodostuu korkeaksi.

Ensimmäinen
käsittely


Lex Nokiana tunnettu lakiesitys määrittelee perustuslain sisältöä suhteessa sähköiseen maailmaan. Sähköisen maailman perusoikeuksia linjataan niin, että esimerkiksi yrityksille, yliopistoille tai taloyhtiöille annetaan rajatuissa tilanteissa oikeus tutkia sähköpostin ja muun verkkoliikenteen tunnistetietoja väärinkäyttöepäilyjen selvittämiseksi.

Tämä esitys sähköisen viestinnän tietosuojalaista on ollut tänään eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä.

Nykytilanteessa tutkinnan aloittaminen väärinkäytösepäilystä on hankalaa, Jyrki Kasvi toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää