Hapertuvat kuvat hopulla verkkoon

Julkaistu:

Museoviraston arvokkaiden kuvien hitaasti edennyt digitointi kiihdyttää hankkeessa, jossa 40 000 kuvaa tuodaan saataville sähköisinä internetiin.
Kaksi vuotta kestävän hankkeen aikana digitoidaan ja luetteloidaan sähköisesti 40 000 kuvaa sekä otetaan käyttöön verkkosovellus kuvien selailua ja myyntiä varten, Museovirasto tiedottaa. Digitointihanke rahoitetaan opetusministeriön myöntämällä määrärahalla, ja kumppanina on Seurasaarisäätiö.

Sähköistys keskittyy kuva-arkiston kansallisesti keskeisiin aineistoihin. Verkkoon viedään etenkin suosittuja ja paljon käytettyjä kuvia sekä kuvia, jotka ovat jatkuvan selailun vuoksi tuhoutumisvaarassa.

– Viemme verkkoon kuvia tietyistä historian tapahtumista, ja pyrimme laittamaan sellaistakin materiaalia, joka todennäköisesti on vähän huonosti tunnettua, projektipäällikkö Mikko Teräsvirta kertoo. Hänen mukaansa jotkin huonosti tunnetut kuvat menisivät mahdollisesti kaupaksi helpomman saatavuuden myötä.

Myös mikrohistoriaa tai arjen historiaa digitoidaan. Museoviraston valttina on etenkin vanha aineisto Suomen valokuvaamisen alkuajoilta.

Vihdoinkin rahaa

Seurasaarisäätiön työntekijät työskentelevät Museoviraston kuva-arkiston tiloissa ja ohjauksessa. Hankkeessa työskentelee neljä kuvatietoja tallentavaa tutkijaa sekä yksi valokuvaaja. Tähän asti digitointia on harjoittanut viraston oma henkilökunta aikaa vievän asiakaspalvelun ohessa.

Opetusministeriö on myöntänyt hankkeelle määrärahan ensimmäiselle vuodelle. Teräsvirta uskoo koko kahden vuoden määrärahan olevan noin 500 000 euroa. Sillä maksetaan palkat ja kustannetaan verkkojärjestelmän kehitystyötä.

– Tällaisia digitointirahoja on myönnetty esimerkiksi maakunta- ja erikoismuseoille, mutta me olemme jääneet paitsi näistä rahoista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun saamme rahoja tällaista digitointia varten ja voimme saada meidänkin digitointiastettamme hiljalleen kohoamaan, Mikko Teräsvirta sanoo.

Nykyisin kuva-arkiston kokoelmista runsaat 80 000 kuvaa on luetteloitu sähköisesti ja tietoihin on linkitetty noin 20 000 digitoitua kuvaa. Kuvien verkkomyynti vapauttaa työaikaa, jota voidaan käyttää kuvien luettelointiin ja digitointiin niin, että verkkopalvelusta tulee jatkuvasti kattavampaa ja laadukkaampaa.

Päätös verkkomyyntiratkaisun toimittajasta on vielä tekemättä.

Kaikkia kuvia tuskin
koskaan verkkoon


Museoviraston kuvakokoelmissa on noin kolme miljoonaa eri tekniikoilla valmistettua kuvaa. Suuri osa kokoelmista on ainutlaatuista ja kansallisesti merkittävää aineistoa, jota ei ole saatavissa mistään muualta, virasto korostaa.

– On epärealistista ajatella, että kaikkia kuvia saataisiin verkkoon yhden ihmisiän aikana. Mutta tuskin koskaan ihan kaikkia digitoidaankaan. Se ei olisi tarkoituksenmukaista, Teräsvirta huomauttaa.

Aineistoa käyttävät Museoviraston oman henkilökunnan lisäksi esimerkiksi tutkijat, opiskelijat, museot, media, kustannusliikkeet ja yksityishenkilöt.

Valtaosa kuvista toimitetaan asiakkaille nykyisinkin sähköisessä muodossa, mutta kuvien valinta tapahtuu edelleen usein kortistoja käsin selaamalla.

Digitointihanke on tärkeä Museoviraston kuva-arkistolle myös siksi, että se voi palvella asiakkaita tulevan muuton aikana vuosina 2010–2012, jolloin fyysinen arkisto on kuukausia kiinni.

Kommentit

    Näytä lisää